Jäsenmaa voi valita kustannustehokkuuden ja teknisen toteutettavuuden perusteella ne rakennukset, joita peruskorjataan päästöttömiksi tai lähes nollaenergiarakennuksiksi. (Kuva: Pixabay)

Energiatehokkuusdirektiivin pakkosaneerausvelvoite poistui EU:n energiadirektiivin loppuneuvotteluissa.

– Kuntaliitto tukee kuntia ilmastotyössä ja työ kestävän kehityksen vahvistamiseksi jatkuu, mutta aiemmin esillä olleet saneerausvelvoitteet tuntuivat liian tiukasti rajatuilta ja kohdennetuilta, Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen arvioi.

Pakkosaneerausvelvoitteen poistuminen oli helpotus, Kuntaliiton tiedotteessakin arvioitiin.

EU:sta on annettu nyt näytetty vihreää valoa sille, että voidaan kansallisesti pohtia niitä energiaa säästäviä keinoja, jotka otetaan lopulta käyttöön. Samalla voidaan huomioida paikalliset näkökulmat ja kuntien erityispiirteet. Tai ainakin nyt näyttää siltä, vaikka moni asia on edelleen auki, Riipinen lisää.

– Vielä on isosti jännitettävänä, miten aikanaan valmistuva direktiivikokonaisuus toimeenpannaan kansallisessa lainsäädännössä.

Tarkan euron aikaa

Yksikään Suomen kunta ei voi olla huomioimatta EU:n alueella tiukentuvia ympäristövaatimuksia. Jokaisen on osallistuttava myös energiatehokkuutta edistäviin toimiin.

– Nyt viimeistään kannattaa laittaa luotettava energian kulutusseuranta kunnissa kuntoon, johtaja Miira Riipinen painottaa.

EU:n energiatehokkuusdirektiivi antaa mahdollisuuksia pohtia eri vaihtoehtoja saman tavoitteen toteuttamiseksi, ensin kansallisella tasolla ja sitten paikallisella tasolla.

– Laajemminkin Euroopan kuntakentällä puhuttiin siitä, miten direktiivin olisi hyvä antaa mahdollisuus erilaisten olosuhteiden huomioimiseen. Ja tässä paikallistaso on nyt otettu huomioon. Aikaisempaa ehdotusta paremmin näyttää nyt olevan mahdollisuus kohdistaa energiatehokkuustoimia esimerkiksi rakennuksiin, joilla tiedetään olevan myös tulevaa käyttöä.

Kunnat haluavat parantaa energiatehokkuutta ja vähentää ilmastopäästöjä, Riipinen painottaa.

– Kun on niukat resurssit, niin yhdelläkin eurolla halutaan saada mahdollisimman vaikuttavia toimia aikaan.

Vaihtoehtoisia toimia

EU:ssa neuvottelut laajasta FF55-valmiuspaketin toimenpidekokonaisuudesta jatkuvat vielä syksyyn 2023, mutta jäsenmaat pääsivät siis jo edellä mainittuun kompromissiin.

Kuntaliiton tiedotteessa kerrottiin myös, että kuntien tiukentuvien velvoitteiden vastapainoksi jäsenmaille myönnettiin merkittäviä joustomahdollisuuksia.

Energiatehokkuusdirektiivi (EED) sisältää edelleen kolmen prosentin vuositasoisen peruskorjausvelvoitteen julkisille rakennuksille, mutta neuvotteluvaiheessa mukaan tuli kaksi vaihtoehtoista joustomahdollisuutta. Jäsenmaa voi valita kustannustehokkuuden ja teknisen toteutettavuuden perusteella ne rakennukset, joita peruskorjataan päästöttömiksi tai lähes nollaenergiarakennuksiksi.

Jäsenmaa voi valita vaihtoehtoiset menettelyt, joilla saavutetaan vähintään sama energiansäästö kuin peruskorjausvaihtoehdossa.

Liiton tiedotteessa painotetaan, että kunnissa tiedetään parhaiten vaikuttavat energian käytön tehostamisen kohteet ja toimet, joilla kunnan päästöjä saadaan tehokkaasti vähennettyä.

Vaihtoehtoisissa toimissa uutena vaatimuksena on peruskorjauspassien laatiminen vuosittain vähintään kolmelle prosentille rakennusalasta. Lisäksi Kuntaliiton tiedotteessa kerrotaan, että kansallisen toimeenpanon aikana ratkaistaan, kumpi vaihtoehdoista soveltuu paremmin Suomelle.

Liiton tiedotteessa huomautettiin myös, että ensisijaisena vaihtoehtona EED-toimeenpanotyöryhmä tarkastelee vaihtoehtoisia menettelyitä.

Miljardiluokan muutos

Aikaisemmin oli pelkona, että EU:sta sanellaan yksityiskohtaisesti, mitä Suomenkin kunnissa on tehtävä.

EU ehdotti aiemmin siis energiatehokkuusdirektiiviä, jonka toteutuessa muiden muassa jokaisen jäsenvaltion julkisen sektorin on saneerattava kolme prosenttia kaikista omistamistaan kiinteistöistä vuosittain.

– Velvoite tarkoittaisi kunnille noin 3,6 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain nykytasoon verrattuna, Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola arvioi jo joulukuussa 2021.

Kuitenkin peruskorjauksilla olisi saavutettu vain 10–15 miljoonan euron vuotuiset säästöt ja vain 0,02-0,03 miljoonan tonnin päästövähenemä. Kustannustehottoman pakkosaneerausvelvoitteen poistuminen toimenpidekokonaisuudesta on kunnille helpotus, Kuntaliitto tiedottaa.

Edelleen on voimassa komission ehdotus, että vuodesta 2030 alkaen kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä. Ja vuoteen 2050 mennessä koko rakennuskannan olisi oltava päästötön, komissio on linjannut.

EU valmistelee parhaillaan kolmea rakennusten energiadirektiiviä (EED, RED III, EPBD).

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *