Pelkkä pintaremontti ei riittäisi, kun Suomen kunnissa on ehkä suhteellisen nopeallakin aikataululla vastattava EU-tason tavoitteisiin.

Kunnilla on miljardien edestä pohdittavaa, kun EU:ssa uusitaan rakennuksia koskevaa energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD).

Europarlamentti hyväksyi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntansa (ITRE:n) esityksen pohjalta laaditun ehdotuksen viime tiistaina.

Vielä on moni asia auki, mutta se tiedetään, että isoista asioista on nyt kysymys myös kuntien kannalta, Kuntaliiton energia-asioiden erityisasiantuntija Vesa Peltola kertoo.

– Europarlamentin hyväksymä versio toisi toteutuessaan myös kunnille miljardiluokan korjausinvestointeja.

Parlamentti ei sano viimeistä sanaa.

– Neuvoston yleisnäkemys poikkeaa varsin paljon parlamentin kannasta, joten lopputulos lienee varsin erilainen.

Tilanne selkiytyy näillä näkymin ensi syksynä, Peltola arvioi.

Kainuussa riittää pohdittavaa

Kuntien kannalta EU:ssa kehittyvät vaatimukset voivat osoittautua todella vaativiksi.

Energialuokka kertoo rakennuksen ominaisuudet ja energiantarpeen asteikolla huonoimmasta G-luokasta parhaaseen A-luokkaan.

Parlamentissa halutaan, että jäsenmaissa nykyisten rakennusten tulee saavuttaa vähintään tehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja D vuoteen 2033 mennessä.

– Kuntien päiväkodeista nykyisiin E-, F- ja G-luokkiin lukeutuu 44 prosenttia ja kouluista 65 prosenttia.

– Tilanne vaihtelee maakuntakohtaisesti, Peltola jatkaa.

Esimerkiksi Kainuussa noin 90 prosenttia päiväkodeista ja kouluista kuuluu nykyisillä energiatodistuksilla arvioituna EU:sta kantautuvan remonttiuhan piiriin, ja jossain muualla tilanne on energiatodistusten perusteella parempi.

– Jos parlamentin näkemys menisi läpi, energialuokat saattaisivat vielä tiukentua.

Lisäksi Peltola huomauttaa, että edellä mainitut luvut perustuvat niihin päiväkoti- ja koulurakennuksiin, joista on olemassa energiatodistukset. Täysin tarkkaa kuvaa nykytilanteesta ei siis ole.

Tarvittaisiin hurja määrä uusia todistuksia

Peltola pohtii, miten nopeasti Suomessakin olisi ennen remontteja ensin muokattava energialuokat EU:n vaatimusten mukaisiksi ja sitten olisi saatava hurja määrä uusia energiatodistuksia käyttöön, jotta tiedetään kaikki remonttitarpeet.

– Neuvoston näkemyksen mukaan energiatodistusten määrittely pitäisi edelleen jättää kansallisesti päätettäväksi.

– Tästä muita kuin uusia ja laajasti korjattavia rakennuksia koskevasta kokonaisuudesta on odotettavissa yksi suurimmista kiistakapuloista.

Rakennuksia purettaisiin

Myös Suomessa on ollut huolena, että luvassa on kohtuuttomasti kustannustehottomia energiaperuskorjauksia, eli on tehtävä kalliita peruskorjauksia pelkästään energiatehokkuuden parantamiseksi.

Energiatehokkuuden parantaminen kannattaa toki monen suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon kuuluvan peruskorjauksen yhteydessä tulevaisuudessakin, Peltola lisää.

Vaarana voi olla alueellinen eriytyminen ja palveluiden supistuminen, jos kunnatkin joutuvat paikoin isoihin pakkoremontteihin.

– Yhä useammin voi olla edessä tilanne, että jonkin rakennuksen purkaminen on kunnalle paras vaihtoehto eikä uuteen ole rahaa, Peltola pohtii.

”Vaikutukset ulottuisivat 2040-luvullle”

Energiatehokkuusdirektiivin (EED) suhteen päälinjat ovat tiedossa, mutta yksityiskohtien tarkistamiseksi varsinaista sopupaperia ei vielä ole saatavilla kuin vasta loppukuusta, Vesa Peltola kertoo.

– Direktiivissä on yksityiskohtia auki esimerkiksi sen suhteen, miten tiukasti pakkosaneerausvelvoite lopulta tulee voimaan.

Lähtökohtana on ollut ehdotus, jonka toteutuessa jokaisen jäsenvaltion julkisen sektorin on saneerattava kolme prosenttia kaikista omistamistaan kiinteistöistään vuosittain.

Tässäkin direktiivikokonaisuudessa neuvoston yleisnäkemyksissä on ollut aika paljon joustoja, parlamentilla ei, Peltola jatkaa.

Kyseisen direktiivin vaikutukset ulottuisivat 2040-luvullle, Peltola lisää.

Huoli ympäristön tilasta yhdistää

EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Matkalla hiilineutraaliuteen EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Heinäkuussa 2021 Euroopan komissio esitteli EU:n ilmastopaketin, niin sanotun 55-valmiuspaketin (Fit for 55), jonka avulla vuoden 2030 päästövähennystavoite saavutetaan.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola painottaa, että ympäristön tilan kannalta suotuisat tavoitteet ovat laajalti kannatettuja, vaikka niihin tähtäävien toimien suhteen onkin jonkin verran kysymyksiä ilmassa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *