Luontoarvot, paikallisten vastustus ja hankekehittäjien keskinäinen kilpailu tuulivoiman yleistymisen esteenä
Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt yhdessä puolustusministeriön kanssa, miksi huomattava osa manner-Suomeen sijoittuvista tuulivoimahankkeista ei etene, vaikka hanke olisi saanut Puolustusvoimilta myönteisen lausunnon aluevalvontavaikutusten osalta. (Kuva: Jussi Partanen)
Tuulivoimahankkeet kariutuvat Suomessa useimmiten luontoarvoihin, paikallisten asukkaiden ja poliitikkojen vastustukseen ja hankekehittäjien keskinäiseen kilpailuun.
Asia käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön ja puolustusministeriön FCG:ltä tilaamasta selvityksestä.
Luontoarvojen kohdalla yleisin este tuulivoiman rakentamiselle on päiväpetolintujen ja susien reviirien suojeleminen.
Huomattava osa manner-Suomeen suunnitelluista tuulivoimaloista ei etene rakennus- ja tuotantovaiheeseen. Tuotannossa on noin 1 100 tuulivoimalaa, vaikka Puolustusvoimat oli syyskuun loppuun mennessä antanut noin 18 500 myönteistä tuulivoimalausuntoa.
Elinkeino ja infra alueellisia esteitä
Tuulivoimarakentamisen alueelliset esteet liittyvät useimmiten elinkeinoihin ja infrastruktuuriin, sanoo FCG:n kaupunkisuunnittelun liiketoimintaa johtava Jan Tvrdy.
–Itä- ja Pohjois-Suomessa hankkeet odottavat investointeja kantaverkkoon ja muuhun infrastruktuuriin. Pohjoisessa poronhoidolla on puolestaan selkeä vaikutus tuulivoiman hitaaseen yleistymiseen, Tvrdy toteaa tiedotteessa.
Tuulipuistojen rakentaminen Etelä-Suomeen on Tvrdyn mukaan haastavaa tiheän asutuksen vuoksi. Itä- ja Keski-Suomessa järvialueet taas estävät laajojen tuulipuistojen rakentamisen.
Avoin keskustelu edesauttaa tuulivoimarakentamista
Tuoreen selvityksen mukaan toimintatavat ja säädöksien tulkinnat vaativat yhtenäistämistä. Myös tutkimustiedon lisääminen voisi osaltaan raivata esteitä tuulivoimaloiden tieltä.
–Haastattelemamme toimijat uskovat, että kun tieto tuulivoiman vaikutuksista eri elinkeinoihin ja eläinlajeihin lisääntyy, asenteet tuulivoimaa kohtaan muuttuvat.
Hanketoimijat kokivat myös, että avoin keskustelu ja vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa on edesauttanut hankkeiden edistymistä ja vaikuttanut asenteisiin myönteisesti, Tvrdy toteaa
Kyselyyn osallistui 19 hanketoimijaa 30:sta. Se lähetettiin myös kaikkiin manner-Suomen 293 kuntaan, joista 25 vastasi.
