Kevään aikana kuntien ja valtion yhteistyötä tietoturvallisuuden alueella kehitetään yhteisissä työpajoissa, Kuntaliiton tietoyhteiskunta-asioiden johtaja Tommi Karttaavi kirjoittaa. (Kuva: Jouni Lampinen)

Jo vuosia matala-asteisena verkoissa käynyt sota kiihtyy ja saa yhä vakavampia muotoja, kun se eskaloituu seurauksena Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Näin arvioi Kuntaliiton tietoyhteiskunta-asioiden johtaja Tommi Karttaavi tuoreessa blogikirjoituksessaan.

Karttaavi huomauttaa kuntien etujärjestön sivulla julkaistussa kirjoituksessaan, että tilanne vaikuttaa myös Suomeen.

– Tulemme saamaan osamme Venäjän vastatoimista, mukaan lukien tietoverkoissa tapahtuvat toimet.

Uhkakuvia nousee esille joka suunnasta

Saimaan vesistöalueen etelärannan ja Venäjän rajan välisellä alueella sijaitsevassa Lappeenrannan kaupungissa tietoturva-arjessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Silti jatkuvasti on oltava valppaana, se kuuluu jo työn luonteeseen kyberturvallisuudesta puhuttaessa, Lappeenrannan kaupungin tietohallintopäällikkö Juuso Mikkonen jatkaa.

– Kyberturvallisuus on jatkuvasti tapetilla ja teemme koko ajan tietoturvaa parantavia toimia.

Vaikka sotatoimia suorittava valtio maantieteellisesti verrattain lähellä, se on isossa kuvassa vain yksi suunta muiden uhkatekijöiden joukossa.

– Kyberturvallisuuteen kohdistuvat uhat voivat tulla mistä vain.

Samalla on hyvä tiedostaa, että myös sodan ulottuvuus on rauhan hetkinäkin syytä ottaa huomioon tietoturvaa rakennettaessa.

– Laajasti katsottuna kyberturvallisuus sisältää myös fyysisen tilaturvallisuuden, sillä on merkitystä.

– Jos ajatellaan, että uhka voisi kohdistua lähempänä rajaa sijaitsevaan kriittiseen infrastruktuuriin, silloin on mietittävä, mihin näitä rakenteita sijoitetaan.

Sota Ukrainassa korostaa varautumisen tärkeyttä

Juuso Mikkonen painottaa, että juuri tässä hetkessä ei ole nähtävissä Ukrainassa vallitsevaan sotatilaan kytkeytyvää tietoturvauhkaa Lappeenrannassa.

Yleisesti ottaen on olemassa erilaisia keinoja, joilla myös Lappeenrannan kaupunki voisi vastata, jos uhkataso nousisi syystä tai toisesta.

– Kyberhyökkäyksiä voidaan torjua esimerkiksi rajaamalla liikennettä eli riskipintoja.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa on hyvä ottaa huomioon kokonaisuutta pohtiessa, Mikkonen myöntää.

– Valmiutta kyberuhkilta suojautumiseen ei voi tällaisessa tilanteessa ylikorostaa.

Kaupunki mukana Puolustusvoimien harjoituksessa

Sekin on hyvä pitää mielessä, että Lappeenrannan kaupunki ei ole yksin tietoturvallisuudesta huolehtiessaan.

Mikkonen korostaa yhteistyön merkitystä. Lappeenranta on osana monia yhteistyöverkostoja, niin Etelä-Karjalan tasolla kuin laajemminkin.

– Puolustusvoimien harjoitus on tällä viikolla ja kaupunki on siinä mukana. Harjoituksissa on jossain määrin esillä kybervaikuttamista koskevia asioita.

Myös yhteistyö esimerkiksi energiayhtiöiden kanssa on tiivistä, Mikkonen vahvistaa.

Kaikkiin tilanteisiin on hyvä varautua, hän painottaa.

Fiktion sijaan on panostettava faktaan

Jo jutun alussa esille nostetussa blogikirjoituksessa Kuntaliiton tietoyhteiskunta-asioiden johtaja Tommi Karttaavi painottaa, että kunnat ovat eri asemissa puolustautuessaan kyberhyökkäyksiltä.

– Ajatus siitä, että Suomen jokainen kunta pystyy koostaan ja resursseistaan huolimatta turvaamaan kriittiset tietojärjestelmänsä ja verkkonsa kohdistetuilta kyberhyökkäyksiltä, on fiktio, johon meillä ei ole varaa, Karttaavi kirjoittaa.

– Tämän kevään aikana kuntien ja valtion yhteistyötä tietoturvallisuuden alueella kehitetään yhteisissä työpajoissa, joita kutsutaan kunta-valtio-jalostamoiksi. Tavoitteena näissä työpajoissa on mm. tunnistaa yhteisiä tietoturvapalveluita, joita kannattaisi toteuttaa valtakunnallisella tasolla sekä tarkentaa tietoturvavastaavien roolia ja tehtävänkuvaa kunnissa.

Yhteistyön voima on tullut esiin jo pari vuotta toimineessa kuntien tietoturvavastaavien verkostossa, Karttaavi lisää.

– Myös Kuntaliiton Uudet kestävät kunnat -visiointityössä on tunnistettu turvallisen ja kriisinkestävän kunnan kasvava merkitys.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.