Kuntavaalit ovat myös tuulivoimavaalit - suhtautuminen tuulivoimaan jakaa mielipiteitä

Kaavoitusmonopolin myötä kesäkuun kuntavaaleissa valittavilla uusilla valtuutetuilla on paljon valtaa, kun tuulivoimapuistosuunnitelmat muuttuvat sanoista teoiksi. Jos enemmistö valtuutetuista sanoo tuulivoiman vaatimalle kaavalle ei, niin silloin myllyt jäävät nousematta.

Tuulipuistot ovat tänä päivänä yhä yleistyvämpi näky suomalaisella maaseudulla. Vuodenvaihteessa Suomessa oli toiminnassa yli 800 tuulivoimalaa ja valmistelussa oli noin 250 tuulivoimahanketta.

Hankkeet jakavat mielipiteitä osassa kuntia hyvin voimakkaasti. Vaikka tuulivoimapuistot tuovat kunnille merkittävät kiinteistöverotulot, niin vastustajiakin löytyy. Erityisen paljon heitä löytyy perussuomalaisten riveistä.

Huittinen on yksi niistä paikkakunnista, joissa tuulivoimahankkeet ovat tasaisin väliajoin nousseet kunnan päättävien elinten esityslistoille. Kaupunginvaltuutettu Antti Suomela suhtautuu kriittisesti isoihin tuulivoimahankkeisiin. Suomela on tulevissakin kuntavaaleissa ehdolla valtuustoon perussuomalaisten listalta sitoutumattomana.

-Mielestäni asuinrauhallisuus on Huittisissa tärkeä viihtyvyystekijä, joten suuret voimalat eivät sovellu lähelle rauhallista omakotitaloasutusta. En vastusta markkinaehtoisesti rakennettavaa pientuulivoimaa, mutta teollisen suuren kokoluokan tuulivoimala puistot eivät sovellu Huittisiin tiheän asutuksen ja maisemahaittojen vuoksi. Tutkimusten mukaan tuulivoimakunta ei myöskään houkuttele uusia asukkaita. Lisäksi teollisuusluokan tuulipuistot aiheuttaisivat meillä Huittisissa merkittävää haittaa valtakunnallisesti arvokkaille kulttuuri- ja maisema-alueille, Suomela kritisoi.

Antti Suomela löytää parannettavaa valtuutetuille annettavasta tiedosta. Tietoa toki tulee runsaasti, hänen mielestään varsin yksipuolisesti.

-Päättäjille lähetetään paljon tuulivoimateollisuuden tuottamaan materiaalia hyödyistä, mutta haitoista ei tietoa jaeta. Huittisissa kuten muuallakin vastustajat on leimattu ”kateellisiksi” vaikka he eivät edes tunne maanomistajia tai näitä globaaleja suuryrityksiä. Tutkittua tietoa tuulivoiman haitoista on kyllä saatavilla, jos asiaan haluaa puolueettomasti perehtyä, Suomela kertoo.

Huittisissa on ollut käytössä Pahkionvuoren voimaloiden osalta ympäristölupamenettely tuulivoimalle. Täydellinen ei sekään käytäntö valtuutetun mielestä ole.

-Pahkionvuoren voimaloiden osalta KHO velvoitti yrityksen hakemaan ympäristöluvan, jonka myös Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta myönsi. Uudemman ja laajaan vastustukseen kaatuneen Taraskallion puistohankkeen tuulivoimakaavan valmistelun liittyvät ympäristöselvitykset ja suunnitelmat maksoi ja tuotti aiemmin rakennuttaja, joten myös kaavamääräykset ja muut selvitykset olivat vahvasti rakennuttajan toiveiden mukaiset.

-Lisäksi kaupunginhallitus ei halunnut vaatia YVA-menettelyä Taraskallion eikä myöskään Huittisten rajalla käynnissä olevaan Korpilevonmäen hankkeeseen. Mielestäni tuulivoiman ympäristölupa-käytännöt ja YVA-menettelyn soveltaminen on suunniteltu globaalin tuulivoimateollisuuden tarpeisiin ja siinä yleensä tavallinen kuntalainen jää jalkoihin, Antti Suomela kritisoi.

Tuulivoimasta puhtia kuntatalouteen

Reilun 700 asukkaan Lestijärvi päätti pelastaa kunnan talouden tuulivoiman avulla. Kuntaan on nousemassa valmistuessaan Suomen suurin tuulipuisto, johon tulee 72 tuulivoimalaa. Tuulipuiston kokonaisteho on noin 400 megawattia ja se tuottaa parhaimmillaan kiinteistöverotuloja kunnalle 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Verotulot/kuntalainen kasvavat näin ollen 3500 euroa vuodessa.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka-Pekka Tuikan (kesk.) mukaan jättivoimalan perustaminen pikkukuntaan meni sutjakkaasti.

-Valtuustolla oli hyvin yhtenäinen näkemys asiassa. Itse asiassa ainoastaan yksi valtuutettu oli kriittinen hanketta kohtaan. Muut valtuutetut ymmärsivät, että meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta, jos aiomme itsenäisenä kuntana jatkaa. Kiinteistöverotuloilla on niin suuri merkitys kunnalle, että ilman niitä emme tulevaisuudessa pärjäisi, Tuikka kertoo.

Tuikalla on omakohtaista kokemusta tuulivoimasta. Takavuosina hän hakeutui tuulivoima-alan koulutukseen ja on viimeiset 6-7 vuotta työskennellyt tuulivoimaloiden huoltotehtävissä.

-Työn kautta minulle on syntynyt hyvä kuva tuulivoimaloiden toiminnasta, niiden hyödyistä ja haitoista. Tätä tietoa olen myös eteenpäin kunnan päättävissä elimissä vienyt ja uskon, että se on osaltaan vaikuttanut siihen, miten meillä päätöksenteko sujui, Jukka-Pekka Tuikka arvioi.
Lestijärvelläkin on törmätty tuulivoiman vastustajien esiin nostamiin argumentteihin, joilla isoja tuulivoimahankkeita vastustetaan.

-Onhan se melkoista, miten älyttömiä juttuja nostetaan esiin. Totta kai rakentamisaikana häiriötä luontoon tulee, mutta itse olen nähnyt peuroja makaamassa kaikessa rauhassa toimivien tuulivoimaloiden alla, joten kyllä ne metsiin sopivat, Tuikka vakuuttaa.

Kansalaisyhdistys kritisoi lainsäädäntöä

Tuulivoima-Kansalaisyhdistys ry (TV-KY) haluaaa ulottaa ympäristölupavelvoitteen koskemaan kaikkia teollisen kokoluokan tuulivoimaloita.

-Laki ei ole tällä hetkellä ajan tasalla, koska monet huomattavasti pienemmät ja vähemmän ympäristöönsä vaikuttavat toiminnat tarvitsevat ympäristöluvan, mutta jopa useita kymmeniä 300 metrisiä tuulivoimaloita sisältävät tuhansien hehtaarien laajuiset tuulivoimahankkeet saavat toimia ilman ympäristölupaa. Kaava- ja rakennuslupamääräyksillä ei voida juurikaan vaikuttaa toiminnasta aiheutuviin riskeihin ja haittoihin, yhdistyksen hallituksen jäsen ja sihteeri Riitta Lindgren korostaa.

Riitta Lindgrenin mielestä pakollisen ympäristöluvan käyttöönottaminen ottaminen helpottaisi myös laajojen kuntarajat ylittävien hankkeiden koordinointia.

-Nyt jokainen kunta ratkaisee tuulivoimaloiden sijoittamisen alueelleen itsenäisesti, ja hankkeet sijoitetaan hyvin usein kuntien rajaseuduille. Tuulivoimaloiden vaikutukset eivät kuitenkaan kunnioita kuntien rajoja, vaan haitat koituvat myös naapurikunnan puolelle. Näitä tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksia tulisi kuitenkin pystyä hallitsemaan jollakin tavalla. Ympäristöluvasta löytyisi ratkaisu myös kuntarajat ylittäviin vaikutuksiin, Lindgren arvioi.

Yleensä ympäristölupa haetaan ennen toiminnan aloittamista, mutta Suomessa on muutamia tapauksia, esimerkiksi Huittinen ja Luhanka, joissa ympäristölupa-asia on tullut vireille toiminnan alkamisen jälkeen. Syynä on ollut se, että tuulimyllyjen on arvioitu aiheuttavan kohtuutonta haittaa naapurustossa.

-Tuulivoimaloiden aloitettua toimintansa ympäristöluvan saaminen voimaan on kuitenkin hyvin vaikea ja vuosia kestävä prosessi. Toivommekin, että kuntapäättäjät ymmärtäisivät, että ympäristöluvan vaatiminen ennen toiminnan alkamista olisi kaikkien osapuolten edun mukaista, Riitta Lindgren esittää.

Eduskunnassa on parhaillaan vireillä lakialoite, jossa ehdotetaan ympäristönsuojelulain muuttamista siten, että tietyn kokoluokan ylittävät tuulivoimahankkeet säädettäisiin yleisesti ympäristöluvanvaraisiksi.

-Ympäristölupa ohjaisi tuulivoimaloiden sijoittamista sillä tavalla, että haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi, ja antaisi viranomaisille keinot toimia, mikäli haittoja kaikesta huolimatta aiheutuu. Kun kilpailu parhaista sijoituspaikoista tuulivoimarakentamisen lisääntyessä kiristyy, niin vaarana on, että uudet hankkeet tulevat aina vain lähemmäksi asutusta. Tällöin myös haittavaikutukset lisääntyvät.

-Tuulivoimayhtiönkin kannalta olisi reilumpaa, että toiminnan reunaehdot määriteltäisiin ennen toiminnan aloittamista, eikä rajoittamalla tuulivoimaloiden toimintaa jälkeenpäin esimerkiksi meluhaittojen vuoksi. Paikallista hyväksyttävyyttäkin ympäristölupa parantaisi, kun asukkaat voisivat luottaa siihen, että ympäristölupamääräyksillä haittoihin puuttuminen on mahdollista, Riitta Lindgren toteaa.

Valtuutetuilla valtaa asiassa

Tuulivoima on yksi niistä asioista, joiden sijoittumisesta kunnan alueelle päätetään aidosti kunnanvaltuustossa. Jos tuulivoimahankkeet eivät valtuustolle kelpaa, niin myllyjä ei kotimaisemiin pystytetä. Ainakaan kyseisen valtuuston vallassa ollessa

-Kuntapäättäjien vastuu on siis äärettömän suuri, koska tuulivoimaloiden sijoittamispäätökset ovat peruuttamattomia. Väärään paikkaan rakennettua tuulivoimalaa ei voida siirtää muualle, ja myös haittoihin vaikuttaminen on äärimmäisen vaikeaa sen jälkeen, kun tuulivoimalat ovat pystyssä ja toiminnassa. Olisi äärettömän tärkeää, että tuulivoimaloiden sijoituspäätökset perustuisivat luotettaviin selvityksiin, ja tuulivoimalat sijoitettaisiin riittävän kauas asutuksesta ja arvokkaista luontokohteista. Liian usein kiinnitetään huomio vain kunnalle tuleviin kiinteistöverotuloihin, kun päätöksiä tehdään. Ihmisille ja ympäristölle aiheutuvat seuraukset jäävät sivurooliin, Lindgren huokaa.

Tuulivoima-Kansalaisyhdistyksen näkemyksen mukaan hankkeita kyseenalaistava informaatio sivuutetaan päätöksenteossa.

-Valtuustoissa ja hallituksissa kuullaan yleensä vain tuulivoimayhtiön edustajia, asukkaitten edustajia ei yleensä päästetä kertomaan omaa kantaansa. On selvää, että tuulivoimayhtiön intressissä on esittää vain tuulivoimahankkeen hyväksymistä puoltavia seikkoja. Kuntapäättäjien tulisi kuitenkin muistaa hallintolaissa säädetty selvitysvelvollisuutensa ja hankkia oma-aloitteisesti puolueetonta tietoa ja ottaa huomioon myös tuulivoimaloiden aiheuttamat haitat, Riitta Lindgren kannustaa.

STY ei innostu ympäristöluvista

Suomen Tuulivoimayhdistyksessä (STY) ei innostuta tuulivoimakriitikoiden vaatimuksille ottaa ympäristölupa käyttöön tuulipuistoja perustettaessa.

-Meillä lähdetään tuulivoimaloiden rakentamisessa siitä, etteivät asetetut ohjearvot äänen sekä valojen ja varjojen osalta ylity. Tuulivoimalat sijoitetaan sen verran kauaksi asutuksesta, ettei ympäristölupaa tarvita. Jos ympäristölupa otettaisiin käyttöön, niin se voisi teoriassa johtaa siihen, että tuulivoimaloita sijoitettaisiin nykyistä lähemmäksi asutusta. Lupaehdoissa vain sitten määrättäisiin, että kun tuuli käy tietystä suunnasta, niin tuotantoa pitää rajoittaa, ettei äänelle asetetut ohjearvot ylitys, STY:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen perustelee.

-Meillä on kuntia, joissa kaikille tuulivoimahankkeille edellytetään kunnan myöntämää ympäristölupaa, mutta tälle ei ole juridisia perusteita. Se vain lisää kunnan ja toiminnanharjoittajan työtaakkaa. Jos ympäristöluvasta tulisi automaatti kaikkiin hankkeisiin, niin se tietäisi vain yhtä valitusmahdollisuutta lisää, toimitusjohtaja Anni Mikkonen uskoo.

Kuntavaalit näkyvät myös Tuulivoimayhdistyksen toiminnassa. Tuulivoimaa edistävän yhdistyksen nettisivuilta löytyy kuntavaaliehdokkaille suunnattu Kuntavaalit 2021-osio, jossa kerrotaan tuleville kuntapäättäjille muun muassa tuulivoimaan liittyvästä päätösprosessista ja tuulivoimahankkeiden talousvaikutuksista.

-Virallisesti kunnanvaltuutetut pääsevät ottamaan ensimmäistä kertaa hankkeeseen kantaa, kun tuulivoimalaa suunnitteleva toimija jättää kunnalle kaavoitusaloitteen tietystä alueesta. Lähtökohtaisesti toki jo ennen sitä toimijat käyvät kunnanjohdon ja virkamiesten luona kertomassa suunnitelmistaan ja selvittämässä, onko kunnalla kyseiselle alueelle jotain muita suunnitelmia, kertaa prosessia STY:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Tuulivoiman vaatima kaavaprosessi ei eroa muista kaavoitushankkeista, vaan prosessi muodostuu normaaleista aloitus-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheista kuulemisineen, nähtävillä oloineen, muistutuksineen, lausuntoineen ja valituksineen. Lopulliset päätökset kaavasta tekee kunnanvaltuusto.
Rakennettu tuulivoima näkyy aina maisemassa. Muita vaikutuksia ympäristöön ovat voimaloista lähtevä ääni ja vaikutukset lintuihin ja muihin alueen eläimiin. Näitä negatiivisia vaikutuksia selvitetään kaavoituksen yhteydessä tehtävässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA).

-Tänä päivänä YVA ja kaavoitus kulkevat aika käsi kädessä. Niissä selvitetään ympäristövaikutukset esim. lintujen, lepakoiden, äänen, välkkeen ja maiseman osalta. Kun suunniteltu tuulipuisto sisältää 10 tuulivoimalaa tai niiden yhteenlaskettu teho on vähintään 45 megawattia, niin alueelle on tehtävä YVA. Pienempien hankkeiden osalta ELY-keskus harkitsee YVA:n tarpeen tapauskohtaisesti, Anni Mikkonen kertoo.