Matkapuhelindata paljastaa: Yleistyvä monipaikkainen asuminen huomioitava kriisinhallinnan suunnittelussa
Kuva: Lauri Rotko
Maanantaina 8. maaliskuuta Suomessa alkoi sulkutila ja hallitus valmistelee jopa ulkonaliikkumiskieltoa. Viime keväänä, kun suomalaisia käskettiin pysymään kotona, moni lähti kakkosasunnolleen.
Monipaikkaisen asumisen tunnistaminen tavallisilla tilastointimenetelmillä on vaikeaa, eikä muuttunut asuinpaikka näy väestötiedoissa. Matkapuhelindata on kuitenkin osoittautunut arvokkaaksi tietolähteeksi ilmiön havainnoinnissa.
Helsingin yliopiston Digital Geography Labin maantieteiteilijät ovat julkaisseet matkapuhelinaineistoon perustuvan analyysin kevään 2020 koronarajoitusten vaikutuksista liikkumiseen ja väestön jakautumiseen Suomessa.
Tutkijat käyttivät kolmea Telian ja Elisan matkapuhelinaineistoa nähdäkseen, kuinka hyvin suomalaiset noudattivat hallituksen suositusta pysyä kotona keväällä 2020. Tutkijat tarkastelivat matkapuhelindatasta sitä, miten väestön painopiste muuttui normaalista, ja sitä suuntautuuko liike kakkosasunnoille.
– Matkapuhelintiedot vahvistavat, että hallituksen suosittelemat liikkumisrajoitukset vähensivät päivittäistä työmatkaliikennettä. Samaan aikaan osa ihmisistä siirtyi kaupungeista harvaan asutulle maaseudulle ja erityisesti kesämökkipaikkakunnille, kertoo tohtoriopiskelija Elias Willberg yliopiston tiedotteessa.
Monipaikkaisuus huomioitava kriisinhallinnassa
Alueilla tarvitaan tietoa monipaikkaisuudesta esimerkiksi kriisinhallintaa ja palveluiden kohdentamista varten. Etenkin korona-aikana tilastoiden ulkopuolelle jäävä väestönkasvu voi aiheuttaa sairaanhoidolle kuormitusta, johon ei ole varauduttu.
Helsingin yliopiston tutkimusryhmän mukaan heidän tutkimustuloksensa nostavat esiin kriisivalmiuden kannalta tärkeitä asioita, jotka on syytä muistaa, kun uusia rajoitustoimia suunnitellaan.
Kriisitilanteissa väestön liikkumisrakenteet muuttuvat. Rajoitusten myötä monipaikkaiset suomalaiset valitsevat heille sopivimman asuinpaikan digitalisaation ja etätyön yleistymisen tuloksena. Matkapuhelinaineistot ja etenkin operaattorien valmiit aineistot toimivat koko ajan päivittyvänä tietolähteenä monipaikkaisten suomalaisten liikkeistä.
Edes matkapuhelinaineistot eivät kerro koko totuutta kaikkien suomalaisten liikkeistä. Aineistojen tulkintaa ja analyysimenetelmiä on myös kehitettävä edelleen kriisinhallinnalle sopivaksi. Saatavuuden parantaminen päätöksenteon käyttöön vaatii sekin työtä.
– Matkapuhelindata sopii päätöksenteon pohjaksi nopeissa yhteiskunnallisissa muutoksissa. Yksityisten yritysten keräämää tietomassaa voidaan käyttää tutkimuksessa ja se hyödyttää näin koko suomalaista yhteiskuntaa, sanoo tutkimusryhmää johtanut professori Tuuli Toivonen.
Kaksoiskuntalaisuus verotusoikeudella turvaisi myös maaseudun palvelut – myös muissa kuin kriisitilanteissa.
Mökkiläisten ja etätyöntekijöiden tulisi voida maksaa osa veroistaan näille ei-kotipaikkakunnilleen ja saada silloin sieltä myös tarvitsemansa sote- ja turvallisuuspalvelut ym. välttämättömät viranomaispalvelut.