Sähköautot yleistyvät, mutta alueelliset erot ovat suuria – kasvun pullonkaulana latausinfra
Turku Energian ensimmäinen latauspiste avattiin kesällä 2014 linja-autoasemalle. (Kuva: Elina Kivilä/Turku Energia)
Yhä useampi uuden auton ostaja päätyy sähkö- tai hybridiautoon. Myös kaasuautojen suosio on kasvanut.
Joulukuussa 2019 hybridi-, kaasu- ja sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli ennätykselliset 14,5 prosenttia. Luku oli 2,5 kertainen verrattuna vuoden 2018 tasoon.
Koko vuoden aikana myydyistä uusista autoista noin yhdeksän prosenttia toimi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla, selviää Traficomin julkaisemista tilastoista. Pelkällä sähköllä toimivien autojen määrä Manner-Suomen ensirekisteröinneistä oli vajaat 1,7 prosenttia. Jos mukaan laskettiin myös bensiinillä ja sähköllä toimivat hybridit, luku nousi noin 6,8 prosenttiin.
Käytettyinä maahantuoduista autoista sähkö-, hybridi- tai kaasuautoja oli jopa 18 prosenttia.
– Tieliikenteen päästöjen vähentäminen alkaa näyttää hyvinkin realistiselta. Tilastot osoittavat, että vaihtoehtoisten käyttövoimien kasvu tapahtuu huomattavasti odotettua nopeammin, sanoo Energiateollisuus ry:n asiantuntija Tuukka Heikkilä.
EU-tavoitteissa kaikki kaupunkien ja taajamien kilometrit ajetaan sähköllä vuoteen 2050 mennessä. Jo ennen tätä sähköautojen on yleistyttävä merkittävästi, jos liikennepäästöjä mielitään alentaa nopeasti.
Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikennepäästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana liikennepäästöt eivät ole juuri laskeneet, ja kova tavoite nojaa sähköautojen yleistymiseen.
Pullonkaulana latausinfra
Syksyllä 2018 Sitra julkisti selvityksen, jossa se esitteli 300 eri keinoa, joiden avulla Suomi voisi saavuttaa 1,5 asteen ilmastotavoitteen. Yksi keskeisimmistä teknologiavaihdoksista koski sähköautoja.
Sitran skenaariossa Suomessa olisi vuoteen 2030 mennessä 700 000 sähköautoa ja 100 000 ladattavaa hybridiautoa. Niiden latausinfra, 100 000 latauspistettä, maksaisi noin 1,5 miljardia euroa.
Tällä hetkellä sekä sähköautojen suosio että latausinfran kattavuus jäävät kauas tästä skenaariosta. Yhteensä koko Manner-Suomessa rekisteröitiin vuoden 2019 aikana 1 897 uutta sähköautoa ja 5 807 bensiinillä toimivaa hybridiautoa. Hallitus on puolestaan varannut neljä miljoonaa euroa sähköautojen infran kehittämiseen.
– Kasvun yhtenä pullonkaulana on vielä lataus- ja tankkausinfran kehittyminen, varsinkin Pohjois-Suomessa, Tuukka Heikkilä sanoo.
Myös kunnilla ja kaupungeilla on keskeinen rooli sähköautojen latauspalveluiden edistämisessä. Kuntien tehtävänä on huomioida sähköisen liikenteen erityistarpeet, kun ne kehittävät liikennejärjestelmiä.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki sopi vuonna 2019 yhteistyöstä Helen Oy:n kanssa sähköautojen julkisten latausasemien toteuttamisesta kaupungin katujen pysäköintialueille. Kaupunki vuokrasi Helenille katutilaa, ja Helen asensi syksyllä 58 uutta latauspistettä 20 Helsingin kantakaupungin kohteeseen. Sijoittelussa huomioitiin sähköautoilijoiden asuinpaikat.
Uusien latauspisteiden myötä, Helsingin latauspisteiden määrä nousi yli sadan.
Alueelliset erot sekä latausmahdollisuuksissa että sähköautojen suosiossa ovat kuitenkin vielä suuria. Yli puolet ensirekisteröinneistä tehtiin Uudellamaalla.
Uudellamaalla yli yhdeksän prosenttia autojen ensirekisteröinneistä oli joko sähköautoja tai bensiinillä ja sähköllä toimivia hybridejä. Esimerkiksi Kymenlaaksossa vastaava luku oli vain noin 3,2 prosenttia ja Kainuussa noin 3,5 prosenttia.
Uudenmaan jälkeen sähkö- ja hybridiautot olivat suosituimpia Pohjanmaalla, jossa uutena ostetuista autoista reilut kuusi prosenttia oli sähköautoja tai bensiinillä ja sähköllä toimivia hybridejä.
Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla luku sijoittui 5,2–5,7 prosentin väliin. Satakunnassa, Etelä-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä, Jyväskylässä, Lapissa ja Pohjois-Savossa ensirekisteröinneistä yli neljä, mutta alle viisi prosenttia oli sähköautoja tai sähköllä ja bensiinillä toimivia hybridejä.
