Lakiluonnos: vuoteen 2030 mennessä 171 000 uutta sähköautojen latauspistettä
Lakiesityksen mukaan kaikkiin pysäköintitaloihin pitää rakentaa kattava sähköautojen latausverkosto. (Kuva: Seppo Haavisto)
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jolla sähköautojen latausmahdollisuuksia lisättäisiin merkittävästi ja rakennusten energiatehokkuutta parannettaisiin automaation avulla.
-On selvää, että sähköautoille täytyy saada nykyistä enemmän latauspisteitä, jotta yhä useampi voi ottaa sellaisen käyttöönsä. Siksi linjasimme ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä, että latauspisteiden määrään esitetään merkittävää lisäystä. Liikenteen sähköistäminen on tärkeä keino, joka vie Suomea kohti hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.
-Vähä- ja nollapäästöisten autojen kuten sähköautojen osuutta autokannasta on kasvatettava, jotta saavutamme tieliikenteen ilmastotavoitteet. Julkisen latausverkoston lisäksi asuinrakennusten ja työpaikkojen latauspisteiden saatavuus on tärkeässä roolissa liikenteen sähköistämisessä, liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin sanoo.
Lakiluonnoksessa esitettävät säädökset toisivat Suomeen arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä noin 171 000 latauspistettä sekä latausvalmiuden noin 621 000 pysäköintipaikkaan. Latausvalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan asentaa latauspiste myöhemmin.
2025 julkisten rakennusten p-paikoista sähköistettävä vähintään 10 %
Vuoteen 2025 mennessä kaikkiin muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, täytyisi asentaa sähköautojen latauspiste vähintään 10 prosenttiin pysäköintipaikoista.
Kaikkien latauspisteiden tulisi olla joko normaalitehoisia tai suuritehoisia. Latauspisteiden lukumäärää koskevat velvoitteet voisi täyttää myös julkisilla latauspisteillä, joista säädetään liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta annetussa laissa.
Lakiluonnoksessa esitettyjen velvoitteiden vaikutusta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin selvitetään tarkemmin lausuntokierroksen yhteydessä.
Pysäköintitaloihin jokaiselle autolle latausvalmius
Lakiluonnoksessa esitetään lisäksi, että kaikkiin uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 4 pysäköintipaikkaa, täytyisi tehdä jokaiselle paikalle sähköautojen latausvalmius.
Samat vaatimukset koskisivat myös asuinrakennusten pysäköintitaloja. Rakennuksen omistajan tulisi järjestää asukkaalle mahdollisuus latauspisteeseen, mikäli asukas hankkii käyttöönsä sähköauton.
Uusiin tai laajasti korjattaviin, muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin esitetään seuraavia velvoitteita: Jos pysäköintipaikkoja on yli 10, tulisi latausvalmius asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista. Lisäksi tulisi asentaa vähintään yksi latauspiste. Jos pysäköintipaikkoja on yli 20, tulisi latausvalmius asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista ja latauspiste vähintään 10 prosenttiin paikoista.
Uudisrakentamista ja laajoja korjauksia koskevat velvoitteet tulisivat sovellettavaksi vuodesta 2021 lähtien.
Rakennusten energiatehokkuutta paremmaksi automaatiolla
Lakiluonnoksessa esitetään myös, että muussa kuin asuinkäytössä oleviin suuriin rakennuksiin, joissa lämmitys- tai ilmastointijärjestelmien nimellisteho on yli 290 kW, täytyy asentaa automaatio- ja ohjausjärjestelmä. Järjestelmä täytyisi asentaa jo olemassa oleviin rakennuksiin vuoteen 2025 mennessä ja uusiin sekä korjattaviin rakennuksiin vuodesta 2021 lähtien.
Automaatio- ja ohjausjärjestelmä parantaa rakennuksen energiatehokkuutta muun muassa seuraamalla ja analysoimalla energian käyttöä sekä paikantamalla mahdollisuuksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi.
-Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, sillä niissä kuluu arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia Suomen energian loppukäytöstä. Automaatio- ja ohjausjärjestelmien käytön lisääminen suurissa rakennuksissa olisi askel oikeaan suuntaan. Järjestelmän käytöstä tulee selvitysten mukaan rakennuksen omistajalle myös säästöä pitkällä aikavälillä, ministeri Mikkonen kertoo.
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että rakentamisen energiatehokkuusdirektiivin lämmitys- ja ilmastointijärjestelmiin liittyvät velvoitteet toimeenpannaan Suomessa toteuttamalla neuvontatoimia kuten aiemminkin.
(Lähde: Ympäristöministeriö)
