Hulevesien viivyttäminen on olennaisessa osassa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien tulvavirtausten hallinnassa. (Kuva: Pertti Nisonen/Helsingin kaupungin mediapankki)

Ilmastonmuutoksen aiheuttamissa sääilmiöissä korostuu tulevaisuudessa kaksi ääripäätä: rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja toisaalta kuivuus, joka voi aiheuttaa esimerkiksi veden vähyyttä vedenottamoilla.

Kun vettä on liikaa, ongelmat näkyvät erityisesti kaupunkialueilla. Kaupungeissa on usein vähän imeytymispinta-alaa, jolloin vesi voi kertyä kaduille.

– Kaupunkitulvat aiheuttavat monenlaisia ongelmia: vahinkoja rakenteille, jos vettä pääsee kellareihin, teiden sortumista ja mahdollisesti myös hygieenisiä ongelmia, kertoo ryhmäpäällikkö Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Monissa vanhoissa kaupunginosissa on käytössä sekaviemäröinti, mikä tarkoittaa, että hulevedet ja jätevedet kulkevat samassa putkessa. Sekaviemäriverkostossa jätevedenpuhdistamot tulvivat rankkasateiden aikaan niin voimakkaasti, että osa jätevedestä on pakko johtaa mereen puhdistamattomana.

Jos tulvivia vesiä ei ehditä johtaa mereen, jätevedet nousevat kaduille.

Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Jari Viinasen mukaan jätevesiä joudutaan laskemaan mereen joka vuosi. Se heikentää myös uimavesien laatua.

Hulevesi- ja jätevesiverkostojen eriyttäminen on tärkeää myös siksi, että se auttaa ehkäisemään Itämeren rehevöitymistä.

Helsingin keskusta-alue on vielä sekaviemäröity, mutta uusia asuinalueita ei enää liitetä sekaviemäriverkostoon. Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa jätevedet ja hulevesiverkosto on eriytetty toisistaan. Jo rakennettujen alueiden viemäriverkosto uusitaan peruskorjausten yhteydessä. Viimeksi se uusittiin Mechelininkadulla, nyt vuorossa on Hämeentie.

– Varmaan kestää lähes sata vuotta, ennen kuin uusiminen on käyty läpi kokonaisuudessaan, Viinanen sanoo.

Ennen kuin sadevesi päätyy mereen, siitä tulisi suodattaa pois ylimääräiset ravinteet, kuten raskasmetallit. Ravinteiden ja epäpuhtauksien suodattaminen on välttämätöntä, jos Itämeren rehevöitymistä halutaan hillitä.

Mechelininkadun hulevesijärjestelmässä testataan uudenlaista menetelmää eli niin kutsuttua suodatusarkkua. Nyt testataan, kuinka hyvin arkut soveltuvat myös mikromuovien suodattamiseen. Myöhemmin arkkujen avulla voidaan mahdollisesti selvittää vesien mikromuovipitoisuuksia.

Myös kosteikot hillitsevät merkittävästi vesistöjen rehevöitymistä. Ne imevät itseensä ravinteita ja epäpuhtauksia ennen veden päätymistä mereen ja viivyttävät sadevesien kulkeutumista.

Tällainen hulevesikosteikko on esimerkiksi Keski-Pasilassa junaradan, Vauhtitien ja Helsinginkadun välisellä alueella. Tavallisen kaupunkilaisen silmään hulevesijärjestelmät vaikuttavat helposti tavanomaisilta puistoalueilta, joissa on vesielementtejä.

TEKSTI: RONJA MÄÄTTÄ, JENNA LAKKA JA NOORA KARPPINEN

Artikkeli on osa Kuntatekniikan ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismiopiskelijoiden yhteistyötä. Kirjoittajat ovat tutustuneet kuntajournalismiin ja olleet ideoimassa oheista artikkelia. Ohjaajina ovat toimineet Haaga-Helian vieraileva journalismin opettaja Kaijaleena Runsten ja Kuntatekniikan päätoimittaja Markku Vento.

Artikkeli on julkaistu Kuntatekniikka-lehden numerossa 3/2019.

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*