Kuntaliiton mukaan kaavoituksen kokonaiskestoa on lyhennettävä lisäämällä hallintotuomioistuimien resursseja valitusten käsittelyyn. (Kuva: Seppo Haavisto)

Ympäristöministeriö käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen huhtikuussa 2018. Uudistuksen tavoitteena on alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän yksinkertaistaminen, rakentamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen ja lain selkeyttäminen.

Kuntaliiton mukaan uudistuva lainsäädäntö ei yksin riitä, vaan maankäyttö- ja rakennuslain rinnalle tarvitaan myös muita toimenpiteitä.

Kuntaliiton hallitus on kokouksessaan 21.3.2019 linjannut tavoitteet maankäytön ja rakentamisen kehittämiselle. Kuntaliiton mukaan maankäytössä ja rakentamisessa on mahdollistettava ketterä kaavoitus ja sen toteuttaminen, parannettava rakentamisen ja rakennusten laatua sekä tarjottava sujuvaa palvelua lähellä kuntalaista.

–Kaavoituksen kokonaiskestoa on lyhennettävä lisäämällä hallintotuomioistuimien resursseja valitusten käsittelyyn. Olisi tarpeen arvioida sitovien käsittelyaikojen tarvetta, kertoo Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero.

Sujuva kaavoitus ja toteutus edellyttävät luottamusta, avoimuutta ja kumppanuutta

Luottamukseen ja neuvotteluihin perustuva kaavajärjestelmä mahdollistaa eri suunnittelutasojen välisen hierarkkisen suhteen joustavoittamisen. Kun eri suunnittelutasojen alueidenkäyttöintressit sovitetaan yhteen neuvotteluteitse, sitovia nykymuotoisia oikeusvaikutuksia ei tarvita.

–Kaupungistuminen edellyttää kuntien tiivistyvää yhteistyötä. Kaupunkiseudun kuntia tulee kannustaa laatimaan yhteistyössä kaupunkiseutusuunnitelmia, johon kunnat sitoutuvat omilla päätöksillään. Kaupunkiseutusuunnittelun ja maakuntatason suunnittelun päällekkäisyys tulee välttää. Toimivaksi osoittautunutta MAL-sopimusmenettelyä tulee jatkaa.

Kunnat ovat erilaisia ja ne tarvitsevat liikkumatilaa suunnittelussa. Suunnitelmia on voitavat tehdä eri tarkkuustasoilla ja menettelyissä on jätettävä sijaa kulloisessakin tilanteessa sopiville vuorovaikutus- ja osallistumismenettelyille. Julkisen ja yksityisen väliselle yhteistyölle kaavoituksessa ja rakentamisessa tarvitaan selkeät pelisäännöt.

–Pelisääntöjen on kuitenkin sovelluttava erilaisiin tilanteisiin ja mahdollistettava laadukkaan toteutuksen varmistaminen. Yksityisten maanomistajien kaavoitusaloitteita on edistettävä ensisijaisesti kumppanuusmenettelyillä. Kaavoitusaloitteisiin liittyvät käytännöt vaativat yhtenäistämistä, Paatero lisää.

Sitoutumista rakentamisen laatuun ja vastuiden selkiyttämistä tarvitaan

Maankäyttö- ja rakennuslaissa tulee määritellä selkeämmin rakentamiseen osallistuvien roolit ja vastuut. Viranomaiset tarvitsevat lisää välineitä tukeakseen rakentamiseen osallistuvien omaa vastuunkantoa ja onnistumista.

Digitalisaation mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti, jolloin sen vapauttamat resurssit voidaan suunnata laadun edistämiseen, esimerkiksi rakentamisen neuvonnan lisäämiseen. Rakentamisen alalla toimivien sitoutumista rakentamisen laadun parantamiseen tulee edistää laatujärjestelmiä kehittämällä.

Kuntaliitto mukana valmistelussa

Kuntaliiton asiantuntijat ovat osallistuneet lain valmisteluun ympäristöministeriön työryhmässä ja sen jaostoissa. Edunvalvonnan tueksi on kerätty kuntien näkemyksiä kyselyillä sekä erilaisissa alueellisissa ja valtakunnallisissa keskustelutilaisuuksissa ja työpajoissa.

–Kuntien näkemyksissä korostuvat myös ne laissa turvattavat peruselementit, joista ei voida uudistuksessa tinkiä: kuntien kaavamonopolin, maapolitiikan ja oman rakennusvalvonnan merkitys toimivan yhdyskunta- ja palvelurakenteen, hyvän elinympäristön ja kestävän kuntatalouden sekä kuntalaisten palveluiden ja osallistumisen kannalta, kertoo Paatero.

Lisätietoja Kuntaliiton osallistumisesta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen löytyy osoitteesta kuntaliitto.fi/mrl

(Lähde: Kuntaliitto)

 

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kaavoituksen sujuvoittamista ja normien purkua ei voi toteuttaa luonnon- ja ympäristösuojelua ohittaen.

    Kaikkien etu olisi, että YVA-menettelyt ja -arvioinnit, tehtynä ennen hankkeiden sijoituspaikkapäätöstä, tulisivat velvoittavaksi lainsäädännöksi lakiin. Nyt hallinto-oikeudet ruuhkautuvat epäselvän YVA-lainsäädännön vuoksi. EU-direktiivitkin edellyttävät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvia YVA-menettelyjä ja eri lupakäsittelyiden yhdistämistä sekä suuren yleisön kuulemista.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*