Vesiosuuskuntien yhdistykselle tuli 10 vuotta täyteen
Vesiosuuskunnat huolehtivat haja-asutusalueiden vesihuollosta. Kuvassa pienpuhdistamo Emäsalossa. (Kuva: Markku Vento)
Suomen 1300 vesiosuuskunnalla on keskeinen rooli haja-asutusalueiden vesihuollossa. Ne täydentävät kunnallisten vesiyhtiöiden palveluja siellä, missä vesihuollon alueellinen kehittäminen on ollut kunnille liian raskasta. Vesiosuuskuntia on lukumääräisesti enemmän kuin kunnallisia vesihuoltolaitoksia, mutta kunnallisten laitosten vesihuollon volyymi on osuuskuntia suurempi.
Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry (SVOSK) järjesti viime viikonvaihteessa Peurungassa Laukaassa Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät. Yhdistys juhli samalla kymmenettä toimintavuottaan. Tänä vuonna teemoina ovat vesiturvallisuus ja vesihuollon rakennemuutos.
-Paljon on ehtinyt tapahtua yhdistyksen perustamisen jälkeen ja se on vähitellen vakiinnuttanut asemansa ja toimintansa. Yksin emme olisi kuitenkaan päässeet tähän, vaan iso kiitos kuuluu yhteistyökumppaneillemme Osuustoimintakeskus Pellervolle, Vesilaitosyhdistykselle, Kuntaliitolle, STM:lle ja MMM:lle sekä yritysmaailman kumppaneillemme, sanoi SVOSKin puheenjohtaja Vesa Arvonen Vesiosuuskuntapäivien avauspuheessaan.
-Vesihuolto on keskeinen osa tätä yhteiskuntaa ja sen toimivuuteen vaikuttavat yhteiskunnan muutokset. Yhtenä viime vuosina pinnalle nousseista muutoksista on sijoittajien tuleminen mukaan keskeisten palveluntarjoajien rahoittajiksi ja omistajiksi.
-Tämä trendi ei ehkä ole vielä tullut vesihuoltoon, mutta toki tämän suuntaista toimintaa on jo nähtävissä meillä täällä Suomessakin. Pidetään tämäkin mielessä, kun mietitään oman vesiosuuskunnan tulevaisuutta, Arvonen tiivistää toimialan tulevia haasteita.
Suomessa on lähes 4300 osuuskuntaa, joista noin 1300 on vesiosuuskuntia. Niillä on keskeinen rooli haja-alueiden vesihuoltopalveluiden järjestämisessä.
SVOSK on myös Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n jäsenyhteisö.
(Lähde: Pellervo)
