Kaupunkien merkitys EU:ssa kasvaa - Markku Markkulan mukaan Suomen pitäisi herätä ja ottaa kaikki irti EU-puheenjohtajuudesta
Kaupunkien rooli korostuu muun muassa ilmastokysymyksiin vastaamisessa, Markku Markkula sanoo. (Kuva: EU/Patrick Mascart)
Suomalaisten näkymässä Eurooppaan ja EU:hun on vielä paljon avartamista, arvioi EU:n alueiden komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja, Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula, kok.
– EU on keskeinen markkina-alueemme ja kulttuurinen ja poliittinen viitekehyksemme. Silti se koetaan vähän abstraktiksi. Mediassa EU:sta kerrotaan liian vähän käytännön asioista, ja liian suuren suhteellisen painoarvon saavat esimerkiksi tapaamiset suurvaltajohtajien kanssa, Markkula sanoo.
– Käytännössä kaupunkien rooli on korostunut yhä vahvemmin viime aikoina. Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen (2021–2027) aikana korostuvat käytännön työssä vielä enemmän digitalisaatio, tutkimus, innovaatiot ja tiedon tuottaminen. Kaupunkien tulee synnyttää enemmän näiden alojen yhteistyötä.
– Kaupunkien rooli muuttuu. Ne eivät tuota palveluja niin paljon kuin aiemmin, vaan ihmiset, yhteisöt, yritykset ja startupit luovat uutta ja tuottavat.
Tämä korostuu Markkulan mukaan esimerkiksi ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, jotka ovat EU:ssa vahvasti pinnalla.
Markkulalla on vahva perspektiivi Suomen paikallistason ja EU:n suhteeseen. Hän toimi ensimmäisenä pohjoiseurooppalaisena alueiden komitean puheenjohtajana kaksi ja puoli vuotta, eli puolet komitean viisivuotisesta toimikaudesta. Keväällä 2020 päättyvän toimikauden toisen puoliskon puheenjohtajana toimii Belgian saksankielistä väestöä edustava Karl-Heinz Lambertz.
Tärkeä digiohjelma
Kesällä Markkula valittiin valmistelemaan alueiden komitean lausuntoa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. EU:n seuraavan pitkän aikavälin talousarviossa 2021–2027 investoidaan 9,2 miljardia digihankkeisiin.
Ohjelma on tärkeä myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.
– Digitaaliunionissa meidän puheenjohtajakautemme painopisteitä tulevat olemaan tekoäly ja digitaaliset alustat. Mitä se tarkoittaa erityisesti kaupungeissa, miten tuotetaan uudenlaisia palveluja, miten roolitetaan startupeja, millainen on yksittäisten ihmisen rooli terveytensä ennakoimisessa.
– Digialustat muuttavat kaupungin tai kunnan toimintakenttää erittäin paljon. Ei vain digitalisaatio teknologiana, vaan ennen kaikkea sen välinearvo. Digitalisaatio pitää olla sisäänrakennettuna kaikkeen, ja prosessit rakennetaan niin että ne hyödyntävät digitalisaatiota.
LUE MYÖS:
Alueiden komitean suomalaiskonkari huolissaan Euroopan suunnasta
Suomi esiin
Ensi heinäkuussa alkavasta Suomen EU:n puheenjohtajakaudesta tulisi ottaa kaikki irti, ja valmistautumisessa pitäisi olla jo täysi höyry päällä kaikkialla, Markkula painottaa.
– Vahva profiloituminen pitäisi olla paljon pitemmällä. Suomessa vedetään liian matalalla profiililla.
Markkula muistuttaa, että puheenjohtajuus on valtava mahdollisuus jäsenmaalle nostaa omia keskeisiä ratkaisujaan ja ajaa niitä läpi – ja tietenkin markkinoida itseään ja osaamistaan.
Vuoden 2019 alussa puheenjohtajaksi nouseva Romania on tehnyt erittäin tarkat suunnitelmat tapahtumista ja esimerkiksi kansainvälisen median tavoittelemisesta, Markkula kertoo.
– Heinäkuun alussa teimme alustavan päätöksen, että alueiden komitean työvaliokunta, eli käytännössä sata kaupunginjohtajaa ja muita alueiden ja kuntien edustajia, tulevat kokoukseen Turkuun syyskuussa 2019.
– Siellä keskitytään Suomen puheenjohtajuuskauden teemoihin, jotka ovat nimenomaan alueiden ja kaupunkien kannalta keskeisiä.
Jos Markkula saisi päättää, EU-puheenjohtajuus näkyisi ympäri Suomea, sadoissa tapahtumissa.
– Se on ajankohdaltaan ihan ratkaiseva, kun EU-parlamentin vaalit ovat juuri takana ja komission kokoonpanosta neuvotellaan – komissaarien salkkujaosta ja siihen liittyvistä uudistuksista.
Markkula arvioi alueiden komitean painoarvon kasvaneen ja profiilin vahvistuneen EU:n päätöksenteossa. Hän itse pyrki puheenjohtajakaudellaan tuomaan toimintaan ennakointia, mitä muutoksia pitäisi saada aikaan ja miten uudistukset tehdään. Matkapäiviä Markkulalle kertyi parisataa vuodessa.
– Alueiden komitean on näyttävä ja oltava enemmän jäsenmaissa, ei voi vain olla Brysselissä.
Suomella yhdeksän edustajaa alueiden komiteassa
EU:n alueiden komiteassa on 350 jäsentä kaikista EU-jäsenmaista. Jäsenkriteerinä on vaaleilla valittu luottamustoimi omassa maassa. Yhdeksänjäsenistä Suomen valtuuskuntaa johtaa Laitilan kaupunginvaltuutettu Pauliina Haijanen, kok., joka on ollut alueiden komiteassa koko Suomen EU-jäsenyyden ajan.
Suomen valtuuskunnasta päätetään neuvotteluissa Kuntaliitossa. Valintoihin vaikuttavat kuntavaalien voimasuhteet.
Lisäksi katsotaan, että valtuuskuntaan tulee riittävä maantieteellinen kattavuus ja edustajia erikokoisista kunnista.
Suomen valtuuskunnan tuorein jäsen on tammikuussa aloittanut Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen Mikkel Näkkäläjärvi, sd. Hän kokee edustavansa ensisijaisesti Suomea, mutta omaa aluettaan myös.
– Kyllähän täällä Suomen pohjoisimpana edustajana on velvollisuus pitää myös pohjoisen asioita esillä. Lapin asioita, mutta myös pohjoista ulottuvuutta ja arktisen politiikan kysymyksiä. Sitä kautta agendalla ovat vahvasti ympäristö- ja ilmastokysymykset.
Syystalvella Näkkäläjärven on tarkoitus tuoda alueiden komitean viestintäosaston väkeä Lappiin, jotta pohjoisen aluekehityshankkeita ja niiden tuloksia saadaan viestittyä laajemminkin.
– Lapissa on ollut vuosien 2014–2020 kaudella ollut yli 600 hanketta, jotka ovat saaneet erilaista EU-rahoitusta. Yllättävän monilla tavoilla EU osallistuu pohjoisten alueiden kehittämiseen, Näkkäläjärvi sanoo.
– Se on myös yksi EU:n tehtävistäkin, että alueiden kehitys pysyy tasapainossa.
Alueiden komitean Suomen valtuuskunta:
Pauliina Haijanen (pj.), kok., Laitila
Ilpo Heltimoinen, ps., Lappeenranta
Sirpa Hertell, vihr., Espoo
Anne Karjalainen, sd., Kerava
Gun-Mari Lindholm, sit. kok.,
Ahvenanmaa
Markku Markkula, kok., Espoo
Ossi Martikainen, kesk., Lapinlahti
Mikkel Näkkäläjärvi, sd., Rovaniemi
Satu Tietari, kesk., Säkylä
