Suomi sai haluamansa muutokset alueiden komitean lausuntoon EU:n ajoneuvodirektiivistä – Sirpa Hertell: “Sähköautoihin siirtyminen ei käy käden käänteessä “
Alueiden komitean 130. täysistunto järjestettiin heinäkuun alussa Brysselissä. (Kuva: EU/Fred Guerdin)
BRYSSEL – Suomi sai muun muassa Kuntaliiton toivomia muutoksia läpi Euroopan alueiden komitean lausuntoon direktiiviehdotukseen puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä. Lausunnosta päätettiin heinäkuun alussa Euroopan alueiden komitean täysistunnossa.
Suomen valtuuskunnan muutosehdotukset esitteli täysistunnolle Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Sirpa Hertell, vihr.
EU:n on kuunneltava myös alue- ja paikallishallinnon näkemystä kaikessa päätöksenteossaan. Tätä näkemystä edustaa alueiden komitean lausunto.
– Tärkein viesti muutosehdotuksissa oli, että muutkin puhtaan polttoaineen vaihtoehdot kuin sähkö pitää ottaa lausuntoon mukaan.
Kuntaliitto piti tavoitteita epärealistisina
Direktiivin on tarkoitus edistetää puhtaita liikkuvuusratkaisuja julkisissa hankintamenettelyissä ja luodaan siten vankka perusta kysynnän kiihdyttämiselle ja puhtaiden liikkuvuusratkaisujen laajemmalle käyttöönotolle.
Lausunnon mukaan komitea ”suhtautuu myönteisesti puhtaiden kevyiden ajoneuvojen tarkkaan määritelmään , mutta katsoo, että biokaasulla ja muilla kestävillä korkeaseosbiopolttoaineilla toimivat nolla- ja vähäpäästöiset henkilö- ja pakettiautot tulee huomioidea kevyiden puhtaiden ajoneuvojen määritelmässä”.
Hertell oli perehtynyt muun muassa Kuntaliiton taustoitukseen aiheesta. Kuntaliitto piti direktiiviehdotuksen puhtaiden ajoneuvojen määritelmiä ja tavoitteellisia osuuksia Suomen kannalta paitsi äärimmäisen kunnianhimoisina myös epärealistisina. Esimerkiksi kuntien henkilökuljetuksissa käytettävien pienikokoisten linja-autojen ja tilataksien osalta tavoite tarkoittaisi, että vuonna 2025 yli kolmanneksen kalustosta tulisi jo olla sähkö- tai vetykäyttöistä.
Kuntaliitto arvioi, että direktiivin esitys saattaisi nostaa julkisten hankintojen kustannuksia kohtuuttomasti, ja korkeat ajoneuvojen hankintakustannukset verottaisivat myös itse palvelua kuten joukkoliikenteen tarjontaa.
Sähköautojen laajaa käyttöönottoa tavoiteltaessa siirtymävaiheen aikana tulee voida käyttää polttoaineena myös biokaasua, Hertell tiivisti Suomen valtuuskunnan näkemyksen.
Infra sähköautoiluun puuttuu
Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen, jota direktiivi koskee, on yksi EU:n ilmastotyön keinoista ja osa puhtaan liikkuvuuden pakettia. Siirtyminen sähköautoihin on kannatettavaa mutta se ei käy käden käänteessä, Hertell muistuttaa.
– Muutos sähköautoihin ei tapahdu niin nopeasti kuin ehkä unelmoimme.
Ensinnäkin Suomesta puuttuu olennainen infra laajaan sähköautojen käyttöön.
– On sähköautojen latauspaikkoja mutta ei esimerkiksi järjestelmää, miten kerrostalojen pihoihin saataisiin latauspaikkoja. Miten sähköverkko kestää sen ja miten ylipäänsä sähköautokanta pystyy uusiutumaan. Siinä tarvitaan välivaiheen polttoaineita, Hertell kuvaa lausuntoon tehdyn muutoksen tärkeyttä.
Hertell toimii HSL:n varapuheenjohtajana ja vetää Espoon kestävän kehityksen politiikkaohjelmaa Espoo on käyttänyt noin pari miljoonaa euroa sähköbussien latauspaikkojen rakentamiseen, Hertell kertoo.
– Sillä on haluttu edistää sitä, että saataisiin sähköbussilinjoja ja liikennöitsijöitä hankkimaan sähköbusseja. Ongelmaksi on muodostunut, että latausjärjestelmät eivät ole yhteensopivia uuden kaluston kanssa. Eli meillä on vielä aika paljon työtä.
Oleellista Hertellin mukaan on pysyä avoimena ja ymmärtää muutoksen hitaus ja ongelmien moninaisuus.
– Sen takia Suomen lisäykset [lausuntoon] olivat hyviä.
Poikkihallinnollinen yhteistyö välttämätön
Alueiden komitean täysistunnossa herätti keskustelua se, ymmärretäänkö paikallishallinnon ja paikallistason merkitys riittävän hyvin ilmastotyön isossa kuvassa.
Hertellin mukaan kuntien ja kaupunkien rooli keskeisenä toimijana on ymmärretty yhä paremmin viime aikoina.
Kunnan tekninen toimi suunnittelee pyöräteitä jotta ihmiset voivat pyöräillä, kunnissa päätetään joukkoliikenteestä, koulujen ja palvelutalojen tarjoamasta ruoasta, lähipuistojen hoitamisesta, ja usein myös energian tuottamisesta.
Kuntatason työssä ilmastonmuutosta vastaan ratkaisevaa on poikkihallinnollisuus, Hertell korostaa.
– Työn suurimpia uhkia on, että ei saada kumppaneita mukaan, kuvitellaan että voidaan tehdä asioita yksin. Tai unohdetaan, että kestävä kehitys tarkoittaa taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävää kehitystä. Työhön tarvitaan kaikki kumppanit.
Poikkihallinnollisuus onkin ollut Espoon kestävän kehityksen politiikan ohjenuora, Hertell sanoo. Se tarkoittaa myös joustamista.
– Minulle oli henkilökohtaisesti aluksi vaikeaa hakea ratkaisuja yhdessä Fortumin kanssa, joka mielestäni toimii epäekologisesti polttaessaan kivihiiltä kaukolämmön tuotannossa. Mutta on tosiasia, että kun Espoolla ei ole omaa voimalaitosta josta voisi yksin päättää, pitää kumppaneiden kesken löytää parhaat ratkaisut. Ja esimerkiksi Espoo hiilineutraaliksi 2030 -tavoite perustuu siihen, että Fortum siirtää kaukolämmön tuotannon pois kivihiilestä.
– Se on ollut pitkä työ ja olemme joutuneet valamaan uskoa toinen toisiimme, että tiedämme olevamme samalla tiellä kohti asettamaamme päästövähennystavoitetta.
LUE MYÖS:
