Kiertovoimapäivät: Muoviongelman ratkaisu edellyttää koko arvoketjun laajuista yhteistyötä
Tavoitteena on löytää keräysmuoville käyttökohteita ja edetä kohti taloudellisesti kannattavia uusioraaka-ainemarkkinoita. Riihimäen kiertotalouskylässä muovia lajitellaan jo mekaanisesti uusiokäyttöön. (Kuva: Markku Vento)
MUOVISTA-yhteistyöhanke tuo yhteen kiertotalouden keskeiset toimijat muovin kierron edistämiseksi. Suunniteltu ainutlaatuisen laaja yhteistyö on kuntien jätelaitoksia edustavan KIVOn aloite, johon mukaan toivotaan niin teollisuutta kuin muitakin kiertotaloustoimijoita.
Tavoitteena on löytää keräysmuoville käyttökohteita ja edetä kohti taloudellisesti kannattavia uusioraaka-ainemarkkinoita. Asia oli esillä ensimmäistä kertaa parhaillaan meneillä olevilla Kiertovoimapäivillä.
– Muovi on yksi suurimmista ympäristöhaasteistamme. Muovijätteen määrää tulee vähentää mutta samalla saada muovijäte takaisin kiertoon. Nyt yhdyskuntajätteessä olevan muovin kierrätysaste on vain murto-osa, joten raaka-ainepotentiaali on valtava. Tästä riittäisi paljon nykyistä enemmän esimerkiksi teollisuutemme tarpeisiin, sanoi Suomen Kiertovoima ry KIVOn toimitusjohtaja Riku Eksymä syyksi hankkeen taustalla.
Haaste on mittava ja siksi KIVO pyrkii nyt avaamaan keskustelua arvoketjun kaikkien toimijoiden kanssa. Eksymä on tyytyväinen, sillä alustavien keskustelujen pohjalta avaus on saanut lupaavaa vastakaikua. Kiertovoimapäivien seminaarin puhujat pitivät MUOVISTA-avausta hyvänä ajatuksena.
KIVO ja tuottajat tuovat kansalaiset talkoisiin mukaan. KIVO edustaa kuntien jätelaitoksia, jotka vastaavat 5,3 miljoonan suomalaisen jätehuollosta.
Kierrätysmuovin jalostamisen arvoketjun tärkeys nousi esiin lähes kaikissa puheenvuorossa.
– Nyt arvoketju on pirstaloitunut, joten koko arvoketjun laajuista yhteistyötä tarvitaan, sanoi Fortumin kiertotalousliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa.
– Miten putken alkupäästä saataisiin oikeanlaisia tuotteita, miten kierrätettäville materiaaleille olisi loppumarkkinat? On otettava huomioon arvoketjun monta eri askelta, Saarimaa muistutti.
Fortumin Saarimaan mukaan keskeisessä osassa ratkaisujen tekemisessä ovat ensiksikin mahdollistava ja ohjaava regulaatio, toiseksi teknologia, jolla saadaan parempia tuotteita, ja kolmanneksi innovointi, joka mahdollistaa koko arvoketjun kattavat ratkaisut.
Sitran kiertotalousjohtaja Kari Herlevin mukaan muovin arvon menetys on suuri ongelma, joka pitää ratkaista.
– Meiltä puuttuu vielä kokonaiskäsitys kiertotaloudesta muovien osalta. Tarvitsemme kansallista näkökulmaa, strategiaa ja toimenpideohjelmaa, Herlevi peräänkuulutti.
Sitra on Herlevin mukaan valmis rahoittamaan hyviä yksityisiä ja julkisia hankkeita ja niiden yhdistelmiä, joilla kiertotaloutta saataisiin eteenpäin.
– Konsortiot ovat sellainen malli, jolla muoviongelmaakin kannattaa lähestyä, kannustaa Herlevi.
