Esillä olleet kaavailut kuntien vastuiden rajaamiseksi jätehuollossa ja joukkoliikenteen järjestämisessä uhkaisivatkin ilmastotyön jatkuvuutta, Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen sanoo.

Strategisen ilmastotyön keskeiset ratkaisut tehdään kuntien maankäytön valinnoilla, sanoi Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen torstaina Tampereella pidetyssä kuntien kahdeksannessa ilmastokonferenssissa.

Riipisen mukaan kunnat ovat pitkällä tavoitteellisessa ja systemaattisessa ilmastotyössä.

– Yli 75 prosenttia suomalaisista asuu kunnissa, joissa tehdään systemaattista ilmastotyötä. Ilmastotyön vaikuttavuus kunnissa on ainutlaatuista juuri siksi, että yhdellä toimijalla on käytössään toimivalta ja työkalut maankäytössä aina suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon.

Riipinen totesi, että kuntien päästövähennystavoitteet ovat linjassa kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden kanssa ja useilla kunnilla on selvästi kansallista tasoa kunnianhimoisempiakin päästövähennystavoitteita.

Suomen kunnilla on laaja tehtäväkenttä verrattuna moniin maihin ja se näkyy Riipisen mukaan siinä, kuinka kokonaisvaltaisesti kunnat pystyvät ilmastokysymykseen vastaamaan.

– Kunnat ovat sitoutuneet edistämään esimerkiksi ilmastoystävällistä jätehuoltoa ja liikennettä ja tehneet pitkäjänteistä kehitystyötä näiden tavoitteiden toteuttamisessa.

– Esillä olleet kaavailut kuntien vastuiden rajaamiseksi jätehuollossa ja joukkoliikenteen järjestämisessä uhkaisivatkin ilmastotyön jatkuvuutta. Vastuiden pirstaloittaminen vaikeuttaisi kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa jätehuollon ja liikenteen ilmastopäästöihin, Riipinen muistutti.

Kunnat tarvitsevat Riipisen mukaan ilmastotyönsä tueksi valtiolta taloudellista- ja asiantuntijatukea, kuten energia-avustuksia, valtion voimakkaampaa panostamista uusiutuvaan energiaan, joukkoliikenneavustuksia ja yhteneväisiä päästölaskennan työkaluja.

Maakuntauudistuksen myötä kaavajärjestelmän uusiminen on Riipisen mielestä välttämätöntä.

– Sitä tulee rakentaa kieli keskellä suuta, ettei käy niin, että yksi suunnittelee ja toinen toteuttaa eikä kukaan kanna vastuuta ilmastovaikutusten hallinnasta kustannustehokkaasti.

Maakuntien ilmastotyö on jäänyt tähän mennessä usein irralliseksi käytännöstä.

– Uudet vahvemmat maakunnat voidaan nähdä mahdollisuutena parantaa tilannetta. Alueellinen energianeuvonta olisi konkreettinen ja tarpeellinen ilmastotyötä edistävä tehtävä, joka sopisi hyvin maakuntien toimenkuvaan, Riipinen sanoi.

Jorma Ylönen
jorma.ylonen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*