Lappeenranta pääsi ilmasto-ohjelman päästövähennystavoitteeseen etuajassa
Lappeenrannan Kaukaan biovoimala on tärkein yksittäinen tekijä kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen vähentymisessä. Voimalassa käytetään pääasiallisesti uusiutuvaa, puuperäistä, metsäteollisuuden tähteenä syntyvää polttoainetta. (Kuva: Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimi)
Lappeenrannan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuoden 1990 tasosta jo 38 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että päästövähennystavoite on saavutettu etuajassa. Kaupunginvaltuuston 28.9.2009 hyväksymässä Lappeenrannan ilmasto-ohjelmassa tavoitteeksi asetettiin, että Lappeenranta vähentää alueensa kasvihuonepäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.
Päästöjen vähenemistä selvitettiin vuoteen 2014 kohdistetulla taselaskennalla, jonka Lappeenrannan seudun ympäristötoimi tilasi LCA Consulting Oy:ltä.
Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen arvioi, että päästöt ovat vähentyneet odotettua nopeammin, koska useilla sektoreilla, kuten energiantuotannossa, sähkön kulutuksessa, jätehuollossa ja maataloudessa polttoaineiden käyttö on vähentynyt ja fossiilisia polttoaineita on korvattu uusiutuvilla polttoaineilla.
Tärkeimmäksi edistysaskeleeksi Räsänen nostaa vuonna 2010 käyttöönotetun Kaukaan biovoimalan, josta kaupunki hankkii suurimman osan kaukolämmöstään. Kaukaan biovoimalassa käytetään pääasiallisesti uusiutuvaa, puuperäistä, metsäteollisuuden tähteenä syntyvää polttoainetta.
Energiankulutuksen lisäksi Lappeenrannan ilmasto-ohjelman konkreettiset toimenpiteet kohdistuvat pääsääntöisesti kaavoitukseen, maanhankintaan, rakentamisen ohjaamiseen, liikenteeseen ja kasvatukseen.
Ilkka Räsänen pitää kuntien roolia merkittävänä kasvihuonepäästöjen vähentämisessä teollisuuden ja energiantuotannon rinnalla.
– Kuntien päätöksenteolla vaikutetaan ratkaisevasti muun muassa ihmisten liikkumiseen ja asenteisiin. Suurin haasteemme on yksityisautoilun päästöjen vähentämisessä eli miten voidaan vähentää lyhyitä autoilla tehtäviä työ- ja asiointimatkoja. Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kohta suurin päästölähde Lappeenrannassa. Asia on annettu pohdittavaksi muun muassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijaryhmälle, Räsänen kertoo.
Vuoden 2015 pyöräilykunnaksi valitussa Lappeenrannassa on määrätietoisesti parannettu pyöräilyolosuhteita yhteistyössä aktiivipyöräilijöiden kanssa. Myös joukkoliikenteen käyttöä edistetään muun muassa lipputuotteita kehittämällä. Päiväkodeissa ja kouluissa kestävän kehityksen arvot sisältyvät niin opetukseen kuin arkipäivän toimintaankin. Lappeenrannassa on neljä vihreän lipun koulua ja yksi vihreän lipun päiväkoti.
Palveluverkkorakentamisessa, kuten kaupungin länsialueen palveluverkkouudistuksessa, energiatehokkuus otetaan keskeisesti huomioon.
Verkostoyhteistyö lisääntyi
Lappeenranta jatkaa työtä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi vuorovaikutuksessa yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuonna 2012 perustettiin seudun energia- ja ympäristöalan yritysten aloitteesta Green Energy Showroom, joka verkottaa käytännön tasolla yrityksiä, tutkimusosaamista ja kaupungin investointeja valmistelevia virkamiehiä yhteistyöhön. Verkosto tuo yritysten näkökulman mukaan kaupungin tavoitteisiin ja niiden toteutukseen.
Vuonna 2014 Lappeenrannan kaupunki liittyi hiilineutraalien kuntien verkostoon eli HINKU-kuntiin. HINKU-kuntien tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä muita Suomen kuntia nopeammin siten, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. HINKU-hanke toteutetaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johdolla.
Keväästä 2015 alkaen Lappeenranta on ollut yksi neljästä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Kohti resurssiviisautta -hankkeen edelläkävijäkaupungeista. Tarkoituksena on etsiä ja kehittää tapoja, joilla Lappeenrannasta tehdään jätteetön ja hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
Sitran resurssiviisausyhteistyötä jatketaan FISU-verkostossa, jossa tähdätään resurssiviisauteen viidellä eri sektorilla: energiantuotanto ja energiankulutus, liikkuminen ja yhdyskuntarakenne, kulutus ja materiaalit, ruuan tuotanto ja kulutus sekä vedenkäyttö ja luonnonvedet.
