Vesihuoltoon kaivataan leveämpiä hartioita
Talvinen vesiosuuskunnan viemärityömaa. Liittyjämäärän luotettava arviointi on yksi vesiosuuskunnan talouden kulmakiviä. (Kuva: Paavo Taipale)
Vesiosuuskuntien kirjo niin toiminnan laajuuden kuin toimintatapojen suhteen on suuri. Vaikeuksien kierre voi alkaa jo vesiosuuskunnan suunnitteluvaiheessa, jos asetelma arvioidaan väärin. Asiantuntijat suosittelevat vesihuoltoon vahvoja toimijoita.
Suomessa on toista tuhatta vesiosuuskuntaa. Osuuskuntien taloudelliset resurssit varautua tulevaisuuden haasteisiin ovat hyvin erilaiset. Maa- ja metsätalousministeriön, Kuntaliiton ja Vesilaitosyhdistyksen yhteisenä tavoitteena on saada vesihuoltoa kootuksi suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin myös tulevien vuosien korjausinvestoinnit saadaan hoidettua kunnialla.
– Tulevaisuuden kannalta useimpien pienten osuuskuntien olisi järkevää yhdistyä asteittain kunnallisen vesihuoltolaitoksen tai naapuriosuuskuntien kanssa suuremmiksi kokonaisuuksiksi, vesihallintoneuvos Jaakko Sierla maa- ja metsätalousministeriön luonnonvara- ja vesitalousyksiköstä esittää.
– Silloin voidaan varautua paremmin tuleviin investointitarpeisiin tulorahoituksen muodossa. Suuremmissa kokonaisuuksissa korjaustarve ei tule yhdellä kerralla päälle, vaan jakautuu tasaisemmin.
Toiveajattelun varassa vesihuoltoverkostoja ei kannata lähteä laajentamaan. Jos näin tehdään, hinta voi muodostua liian kovaksi ja lopulta maksajaakin joudutaan etsimään asiakkaiden sijasta kunnan suunnalta.
Innostus, yritys ja erehdys
Väärät alkuvaiheen laskelmat näkyvät vielä vuosien päästä. Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n puheenjohtaja Vesa Arvonen toimi ylöjärveläisen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana viime viikkoon saakka. Hän kiteyttää karusti johtamansa osuuskunnan tilan.
– Meillä on kovasti yritetty, mutta kaikki on mennyt pieleen. Näyttää valitettavasti siltä, että osuuskunta tulee luisumaan kaupungille. Puhutaan miljoonaluokan ongelmista, osuuskunnan vetovastuuseen reilu vuosi sitten joutunut Arvonen tunnustaa.
Uusia osuuskuntia perustettiin runsaasti erityisesti jätevesien keräilyyn 2000-luvulla hajajätevesiasetuksen tultua voimaan. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta on perustettu vuoden 2004 lopulla. Kuokkaa päästiin lyömään maahan vasta vuosien suunnittelun jälkeen.
– Pitkässä juoksussa on tapahtunut kaikenlaista. Vaikka ammattilaiset olivat suunnittelemassa, miljoonan euron urakka meni puoli miljoonaa pitkäksi. Osuuskunnan alueelle tulevat rakennuspaikat vähenivät, eikä kaava ole vieläkään valmis. Liittyjiä on selvästi arvioitua vähemmän, Vesa Arvonen luettelee.
Optimismin puolelle kaatui myös osuuskunnan perustamisvaiheessa laskelmissa olleet valtion myöntämät investointiavustukset.
– Kun puuhattiin rakentamista, avustusprosentiksi arvioitiin noin 30. Nyt on laskennallisesti saatu kahdeksan prosenttia ja se näkyy jo taloudessa, Vesa Arvonen toteaa.
Henkilöstö on nyt karsittu minimiin, lainat irtisanottu ja Ylöjärven kaupunki takaajana on joutunut maksajan rooliin.
Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta selvitystilaan
Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan ylimääräinen osuuskuntakokous 10.3. Moision koululla veti väkeä talon täydeltä. Osuuskunnan runsaasta 500 jäsenestä paikalla oli noin puolet.
Asialistalla ollut osuuskunnan talouden tasapainottaminen sai vain vähän kannatusta. Hallitus esitti vajaan 500 euron vuotuisen lisämaksun keräämistä osuuskunnan verkostoon liittyneiltä jäseniltä siihen saakka kunnes osuuskunnan velka on maksettu.
– Parisensataa jäsentä vastusti hallituksen esitystä. Kannattajiksi tunnustautui vain kymmenkunta kokousedustajaa, kokoukseen saakka osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana toiminut Vesa Arvonen sanoo
Kokouksen esityslistan seuraava pykälä vahvisti tilanteen.
– Kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä osuuskunta asetettiin selvitystilaan. Tässä yhteydessä myös hallitus vapautettiin tehtävistään ja osuuskunnan asioita ryhtyy nyt hoitamaan selvitysmies.
Arvosen mukaan tilanne poikkeaa yrityksen selvitystilasta siinä, että toiminnan on jatkuttava, sillä osuuskunta on tarjonnut vesihuoltopalvelut 300 ihmiselle ja sitä koskevat vesihuoltolain velvoitteet.
Selvitysmiehellä liittää juridisten asioiden ohella pohtimista myös käytännön järjestelyissä sillä esimerkiksi pumppaamopäivystys on hoidettu talkootöinä.
– Jäsenet olivat menettäneet luottamuksensa osuuskunnan toimintaan ja osa oli valmis saman tien maksamaan kaupungille pyydetyn lisämaksun, jos tilanne sillä selkiytyisi.
Arvonen sanoo puhuneensa osuuskunnan ongelmista avoimesti, jotta muualla ei tehtäisi vastaavia virheitä.
Osuuskuntia yhteen vapaaehtoiselta pohjalta
Kuntaliiton projekti-insinööri Henna Luukkonen kannustaa vesihuolto-osuuskuntia pohtimaan vapaaehtoisia yhdistymisiä naapuriosuuskunnan kanssa. Tulevaisuuden riskeihin on parasta varautua vapaaehtoisesti, eikä toimia vasta pakon edessä.
– Jonkin verran yksittäisiä tapauksia on jo, mutta uskon kiinnostuksen yhdistymisiä kohtaan heräävän useammassakin haja-asutusalueella toimivassa osuuskunnassa lähivuosina, kun vastuuhenkilöt ikääntyvät ja jäävät sivuun. Samoin kiristyvät vaatimukset esimerkiksi talousveden laadun suhteen tulevat vaikuttamaan, Luukkonen arvioi.
Eri syistä taloudellisiin vaikeuksiin heti käynnistysvaiheessa ajautuneita vesihuolto-osuuskuntia asiantuntija pitää yksittäistapauksina, joista on otettu opiksi.
– Osuuskuntien perustaminen on vähentynyt. Valistus on purrut ja osataan paremmin katsoa, onko osuuskunnan perustaminen järkevä vaihtoehto.
Lue aiheesta lisää torstaina 19.3. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.
