Suomen rakennettuun ympäristöön kohdistuvat tarpeet ja mahdollisuudet eriytyvät kovaa vauhtia. Vaikka halua ja osaamista olisi, kaikkea rapistuvaa ei ole varaa eikä järkeä korjata.  Oikeilla toimilla valtio, kunnat ja toimiala voivat piankin saada aikaan vähemmällä enemmän – ja parempaa.

Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2015 -hanke keräsi lähes sata kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijaa arvioimaan rakennetun ympäristön nykytilaa ja tulevaisuutta. Näkökulmina tarkasteltiin rakennuksia, liikenneverkkoja sekä yhdyskuntateknisiä järjestelmiä. Lisäksi ajankohtaisina poikkileikkaavina teemoina selvitettiin digitaalisia ratkaisuita sekä alan koulutusta ja kehitystä.

Hankkeen tuloksena syntyi yli 130 kehitysehdotusta, joista voidaan poimia keskeisimmiksi hallinnon kehittäminen, digitaalisten ratkaisujen kattava käyttöönotto sekä osaamisen kehittäminen.

Rakennettu ympäristö on yhä monimutkaisempi kokonaisuus, jonka keskinäisissä riippuvuussuhteissa on valtavasti käyttämättömiä mahdollisuuksia. Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusedellytysten turvaamiseksi ja kehittämiseksi maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät valtionhallinnon asiat on yhdistettävä rakennetun ympäristön ministeriöksi.
Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään kiinteistö- ja rakennusalalla yhä vähän, ja vallitsevat käytännöt ovat usein päällekkäisiä ja käyttäjälle liian monimutkaisia. Tässä olisi helpon harppauksen paikka. Sen osana kaikissa merkittävissä julkisissa rakennus- ja korjaushankkeissa on edellytettävä vuoden 2017 alusta alkaen tietomallipohjaista toimintaa.
Suomalaisen rakentamisen laatu vaihtelee liian paljon, ja lisäksi rakennushankkeiden vaatimustaso on lyhyessä ajassa moninkertaistunut. Paras laatutakuu alalle on vaativa asiakas, joten välttämätön jatko valtakunnallisille Kosteus- ja hometalkoille on Elinkaaritalkoot. Samalla valtion ja alan on yhdessä laadittava kaikki alan koulutustasot sisältävä koulutus- ja osaamisstrategia.
Huomattava osa rakentamisen panoksista kuluu yhä hukkaan ja odotteluun, vaikka tarjolla on runsaasti tuottavuutta parantavia työkaluja elinkaaren eri vaiheisiin. Tila- ja järjestelmätarpeiden oikealla määrittelyllä, tietomallinnuksella ja uusilla yhteistoimintamalleilla voidaan säästää jopa kymmeniä prosentteja hankkeiden kustannuksista. Nämä kaikki ovat kuitenkin saavutettavissa vain, jos valtio ja kunnat panostavat voimakkaasti rakennetun ympäristön parissa toimivan henkilöstönsä riittävyyteen, osaamiseen ja kehittämiseen.

Rakennetun omaisuuden nykytilalle ROTI 2015 -hankkeen viisi asiantuntijapaneelia antoivat seuraavat arvosanat: rakennukset 7, liikenneverkot 7, yhdyskuntatekniikka 7½, digitaaliset ratkaisut 6 ½ ja koulutus ja kehitys 7.

– Suomi pärjää rakennetun ympäristön kansainvälisissä vertailuissa hyvin. Mutta ’hyvä’ on kovin laimea tavoite, jos voisimme olla parhaita. Siksi asiantuntijoiden nykytilalle antamat arvosanat jäävät parhaimmillaankin tyydyttäviksi. Ratkaisuna ROTI 2015 on tunnistanut suuren joukon konkreettisia toimenpiteitä kohti ykkössijaa, toteaa ROTI 2015 -projektijohtajana toiminut Teemu Vehmaskoski Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIListä.

Videotallenne ROTI-raportin julkistamistilaisuudesta 11.2.2015 on katsottavissa verkossa Rakennusinsinöörien liiton Youtube-kanavassa https://www.youtube.com/user/rakennusinsinöörit

 

roti

ROTI-blogi Kuntatekniikan foorumilla

Seuraa ROTIA verkossa:
https://roti2015.wordpress.com
http://twitter.com/2015ROTI
http://facebook.com/ROTI2015
http://www.roti.fi