Kaavahierarkian toimivuus Kuntaliiton prioriteetti MRL:n uudistuksessa
Kuntaliitto ei näe valmistuneen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin pohjalta tarvetta lain kokonaisuudistukselle. Kaavahierarkian toimivuutta on kuitenkin syytä parantaa.
Maakuntakaavan vahvistamismenettelystä luopuminen nopeuttaisi maakuntakaavoitusta ja parantaisi kaavahierarkian toimivuutta. Samalla se selkiyttäisi ympäristöministeriön roolia kaavoituksen ohjaamisessa.
Liian yksityiskohtaisiksi kirjoitetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet murentavat Kuntaliiton mielestä viranomaisohjauksen kautta kunnan valtaa ja vastuuta oman alueensa kaavoituksessa. Tavoitteita tulisi karsia ja palauttaa ne alkuperäiseen lain mukaiseen rooliinsa.
Selvitysten suuri määrä kuormittaa kaikkia kaavatasoja. Maakunta- ja yleiskaavoituksen kohdalla se hidastaa kaavoitusta ja haittaa erityisesti kaavahierarkian toimivuutta. Asemakaavatasolla se vaikeuttaa muun muassa taajamien täydennysrakentamista estäen näin esimerkiksi yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteen saavuttamista. Kaavoituksen selvitykset tulee Kuntaliiton näkemyksen mukaan rajata vaikutusten arvioinnin kannalta välttämättömiin selvityksiin. Lakiin tuleekin liiton mielestä pikaisesti tehdä sellaiset muutokset, että se tukee selvitysten ja vaikutusten arviointien oikeaa rajaamista. Samalla ely-keskusten tehtävää ja ohjausroolia tulee laissa täsmentää.
Erilaisilla alueilla ja erilaisissa kunnissa tarvitaan erilaista ohjausta ja ohjausvälineitä. Kuntakoon kasvaessa asiantuntemus kunnissa lisääntyy ja viranomaisohjauksen tarve vähenee. Ainakin suuret kaupungit tulisi Kuntaliiton näkemyksen mukaan vapauttaa asemakaavojen viranomaisneuvotteluista yleiskaava-alueilla. Kehittämiskeskustelujen tulisi perustua tarveharkintaan. Maaseudulla, missä rakentamispaineet ovat vähäiset, kaavallista ohjausta tarvitaan vähemmän. Eri alueiden erilaiset ohjaustarpeet tulisi nostaa laissa selkeämmin esiin.
Rakennusvalvonnan toiminnan tehostaminen ja oikea suuntaaminen tärkeää
Kuntaliitto katsoo, että rakennusvalvontaa tulee kehittää ensisijaisesti osana kuntarakennetta. Kuntaliitto tulee osaltaan selvittämään rakennusvalvonnan nykytilaa muun muassa kyselyillä sekä selvittämään rakennusvalvonnan asemaa ja roolia erityisesti kunnan maankäytössä.
Liiton keskeisimpinä tavoitteina organisaatiomuutosta koskevassa lainsäädäntötyössä tulee olemaan kuntien maankäyttötavoitteiden toteuttamisen turvaaminen sekä rakennusvalvonnan toiminnan tehostaminen ja oikea suuntaaminen. Organisaatiomuutos edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain rakennusvalvontaa koskevien säännösten tarkistamista ja joidenkin tehtävien uudelleen arviointia.
