Kaupungit kehittyvät vauhdilla kohti monimutkaisia digitaalisia palveluekosysteemejä, joissa tekoäly ei ole enää pelkkä erillinen lisäosa, vaan olennainen osa kaupungin arkea. Jenna-Riia Oldenburg korosti kesäkuun IFME2026 konferenssin seminaarissaan, että tekoälyn tuominen osaksi kaupunkien toimintaa vaatii ihmiskeskeistä otetta, eettistä pohdintaa ja osastojen välistä yhteistyötä.
Älykaupungeissa julkiset ja yksityiset toimijat sekä asukkaat luovat yhdessä arvoa yhä laajenevan digitaalisen palvelutarjonnan kautta. Datalähtöiset innovaatiot muuttavat tapaa, jolla päätöksiä tehdään ja miten kaupunkiorganisaatiot, asukkaat sekä teknologian tarjoajat tekevät yhteistyötä.
Erityisesti tuottavan tekoälyn yleistyminen ja helpommin saavutettavat sovellukset ovat tuomassa tekoälyn osaksi kaupunkien arjen toimintoja – aina liikkumisesta ja energiaratkaisuista infrastruktuurin kunnossapitoon ja ennakoivaan analytiikkaan.
Oldenburg kuvailee tekoälyä kaupungin näkymättömäksi infrastruktuuriksi, joka parantaa tehokkuutta, personointia ja päätöksentekoa. Tekoälytyökalut eivät vain tue inhimillisiä päätöksentekijöitä, vaan ne sulautuvat prosesseihin ja saattavat tulevaisuudessa osittain korvata perinteisiä toimijoita.
Suomalainen tutkimus valottaa arvon yhteisluontia
Tampereen yliopistossa väitöskirjaansa viimeistelevän Oldenburgin tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaista älykaupunkikontekstia tutkivan tapaustutkimuksen kautta. Tutkimusaineisto kerättiin kaupunkimaisen rakennetun ympäristön toimijoilta, kuten kunnallisilta osastoilta, infrastruktuuritoimijoilta ja teknologian tarjoajilta teemahaastattelujen ja julkisten materiaalien laadullisen analyysin avulla.
Tutkimus osoittaa, että tekoäly järjestelmineen muovaa älykaupunkipalveluiden toimintamalleja, odotuksia ja tuloksia. Tulosten perusteella tekoälyä ei pitäisi nähdä erillisinä teknisinä kokeiluina, vaan se tulisi mieltää kiinteäksi osaksi kunnallista palvelutuotantoa ja arvonluontiverkostoja.
Hänellä on yli 17 vuoden kokemus digitalisaatiosta, datalähtöisestä innovoinnista ja yhteiskehittämisestä älykkäissä kaupunkiympäristöissä.
Kolme keskeistä oivallusta tulevaisuuden älykaupungeille
Tutkimus nostaa esiin kolme keskeistä näkökulmaa siihen, miten kuntien tulisi suhtautua tekoälyyn.
Kaupungit strategisina mahdollistajina
Kaupunkien ei tule toimia vain datan ja infrastruktuurin tarjoajina. Niiden on otettava aktiivinen rooli ja kysyttävä: Minkälainen tekoäly vastaa aitoihin tarpeisiin, julkisiin tavoitteisiin ja eettisiin standardeihin?
Roolien ja riskien kokonaisvaltainen ymmärtäminen
Tekoälysovellusten rooli kaupunkitoimintojen arvoketjussa kasvaa jatkuvasti. Kaupunkien on pyrittävä ymmärtämään tekoälytyökalujen vaikutukset, roolit ja mahdolliset riskit organisaatiorajat ylittävästi.
Muutoksen suunta ja vaikuttavuus
Millainen tekoäly vastaa aitoihin tarpeisiin ja julkisiin tavoitteisin eettisiä standardeja noudattaen.
Ihmiskeskeisyys ja sosiaalinen vastuu kehityksen keskiössä
Kun algoritmeista tulee uusia toimijoita kaupungin palveluissa, esiin nousee tärkeitä kysymyksiä kaupungin hallinnosta, vastuuvelvollisuudesta ja tasa-arvosta. Miten varmistetaan, että tekoäly palvelee kaikkien yhteisiä tavoitteita ja mahdollistaa elinvoimaisten kaupunkien syntymisen?
Tekoälyn soveltaminen älykaupunkien toimintaan edellyttää systeemistä ja ihmiskeskeistä lähestymistapaa. Teknologisen kehityksen ja sosiaalisen vastuun välille on löydettävä tasapaino, jotta tekoälystä muodostuu aktiivinen ja myönteinen toimija kestävässä sekä älykkäässä kaupunkiekosysteemissä.
