Perheestä löytyy tuore rakennusalan opiskelija, ja keittiömme pöydän ääressä lasketaan iltaisin matematiikkaa. Kurssimateriaali näyttää hyvältä: verkosta löytyvät ohjeet, esimerkit, tehtävät ja ratkaisut. Kurssin sivuilla on helppo navigoida, ja verkossa tehtävät viikkotestit näyttävät käteviltä. Vaikka tämä kurssi sisältää lähiopetusta, näyttää siltä, että kurssin voisi suorittaa kokonaan etänä.

Etäopiskelu ja digitaalisten työkalujen hyödyntäminen opetuksessa ovat nyt kuumia puheenaiheita yliopistoissa ja korkeakouluissa. Koronapandemian alkumetreillä opetus siirtyi hetkessä verkkoon, mikä haastoi opettajat ja opiskelijat uusien opiskelumenetelmien ja työkalujen äärelle. Kun paluu normaaliin on nyt käsillä, entiseen ei ole paluuta. Monimuotoinen opetus on tullut jäädäkseen.

Yliopistojen opettajat pohtivat parhaillaan, minkälaista on toimiva opetus uudessa normaalissa. Opiskelijat tuskin tulevat kampukselle, jos siitä ei ole mitään hyötyä. Lähiopetuksen täytyy tarjota jotain, mitä etäopetuksella ei voida saavuttaa: esimerkiksi henkilökohtaista ohjausta ja yhdessä tekemistä. Keskustelutaitojen, neuvottelutaitojen ja muiden sosiaalisten taitojen kehittyminen edellyttää sekin kohtaamisia. Yhteisöllisyys ei myöskään synny verkon välityksellä, vaan se vaatii yhdessä vietettyä aikaa.

Vaikka verkko-opetus ei vastaa kaikkiin opiskelijoiden tarpeisiin, se voi tulevaisuudessa mahdollistaa nykyistä laadukkaamman opetuksen. Kun etäopetuksesta tai hybridiopetuksesta tulee arkipäivää, ei ole mitään syytä, miksi kurssitarjonnan pitäisi rajoittua vain omaan yliopistoon tai korkeakouluun.

Tuntuu hassulta, että samanlaisia peruskursseja opetetaan samanaikaisesti jokaisessa Suomen yliopistossa ja korkeakoulussa, kun digitaalisten työkalujen avulla opetusta voitaisiin tarjota kaikille tarvitseville. Toisaalta tutkimuksellisiin vahvuuksiin pohjautuvaa laadukasta koulutusta kannattaisi tarjota oman oppilaitoksen ulkopuolelle, ehkä myös ulkomaille? Profiloitumiselle on selkeästi tilausta myös koulutuksessa.

Koulutusyhteistyö ja digiopetus olivat asioita, joita myös tämän vuoden ROTI-raportissa nostettiin esille. Koulutustarjonnan nykyistä parempaa koordinointia, alueellista erikoistumista ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä tarvitaan, jotta pienen maan rajallisilla resursseilla voidaan varmistaa riittävä osaaminen myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä oppilaitosten välinen yhteistyö on vielä lapsen kengissä, ja koulutusyhteistyöstä innostunut opettaja törmää käytännön byrokratiaan.

Paljon on tehtävää, että koulutusyhteistyö oppilaitosten ja korkeakoulujen välillä toimii, mutta sitä kohti kannattaa pyrkiä. Siitäkin huolimatta, että koulutuksen tarjoajan kannalta lisääntynyt yhteistyö saattaa merkitä huolta rahoituksesta ja kiristyvää kilpailua opiskelijoista. Samalla se kuitenkin kannustaisi opetuksen laadun parantamiseen. Opiskelijan näkökulmasta yhteistyö puolestaan tarkoittaisi laajempaa kurssivalikoimaa ja yksinkertaisesti parempaa opetusta.

Tietenkin yliopistojen ja korkeakoulujen täytyy huolehtia siitä, että opiskelijat saavat jatkossakin erinomaisen opiskelukokemuksen verkostoineen yhteisöineen kaikkineen. Ja siitä, että työelämä saa osaajia, joilla on paitsi vahvat tiedot, myös taidot toimia kasvotusten toisten ihmisten kanssa.

Professori Mirja Illikainen, kuitu- ja partikkelitekniikan yksikkö, Oulun yliopisto.

ROTI 2021 Koulutus ja kehitys -paneelin puheenjohtaja
Kuitu- ja partikkelitekniikan professori, Oulun yliopisto (Kuva: Oulun yliopisto)

ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.