Ruokaa, lääkkeitä, lämpöä ja vettä tulee olla saatavilla kaikissa tilanteissa. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen piti Kuntamarkkinoilla täydelle salille esityksen kuntien varautumisesta ja turvallisuudesta, jossa keskeisenä teemana korostuu sotilaalliseen voimankäyttöön ja poikkeusoloihin varautuminen, unohtamatta arjen turvallisuutta tai sään ääri-ilmiöitä.
Uudenlaiset uhat ja tiedusteluyritykset
Uudellamaalla kesällä koettu drooniuhka herätti päättäjät, ja nyt kunnissa päivitetään aktiivisesti varautumissuunnitelmia, sillä lakisääteiset ja kriittiset palvelut pyritään turvaamaan kunnissa kaikissa tilanteissa.
Venäjän Suomeen kohdistama epäystävällinen retoriikka on voimistunut kesän ja alkusyksyn 2026 aikana. Tämä on pitänyt sisällään ehdollisia sotilaallisia uhkauksia, kyberoperaatioita, epäiltyjä ilmatilanloukkauksia sekä henkilökohtaisia hyökkäyksiä presidenttiä kohtaan mediassa.
Kunnissa on tehty havaintoja erilaisista tietopyynnöistä, jotka voivat liittyä infrastruktuurin kartoittamiseen. Esimerkkejä näistä ovat pyynnöt nähdä kunnan kaivuuluvat, vesitornien perusparannussuunnitelmat tai suorat yritykset saada kunnan valmiussuunnitelma nähtäville.
Kuntien tietoja voidaan pyrkiä urkkimaan monin tavoin. Yhteydenottoja voi tulla esimerkiksi tahoilta, jotka esiintyvät yrityksinä tai toimittajina haluten keskustella varautumisesta ja kriittisen infrastruktuurin kohteista. Kunnan viranomaisen on tarkkaan harkittava, mitä tietoja annetaan julki.
Erityisesti Ukrainaa tukevan puolustusteollisuuden piirissä sabotaasiriskin oletetaan lisääntyneen, joten kuntien on syytä lisätä valmiuttaan paikallisesti, mikäli alueella sijaitsee vastaavia kohteita.
Kriisi ei katso kuntarajoja
Samu Ekroos
Kunnissa täytyy olla varautunut monenlaisiin kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin. Varautumisesta vastaa kunnan ylin johto, jolla ei kuitenkaan välttämättä ole resursseja tai ammattitaitoa tehdä asiantuntevia varautumissuunnitelmia. Uhkien nyt lisääntyessä ovat kunnat heränneet.
Pienet kunnat ovat tehneet yhteistyötä ja palkanneet yhteisen varautumissuunnittelijan. Ensimmäinen tämän mallin toteuttajia olivat Kaarina, Paimio, Sauvo ja Lieto, jotka palkkasivat kaksi vuotta sitten asiantuntijan, joka huolehtii yhteisesti kaikkien neljän kunnan valmistautumisesta poikkeusoloihin sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin.
Yhteistyö on sujunut hyvin, kertoo Samu Ekroos, Turun seudun itäisten kuntien varautumispäällikkö (ITKU). Teemme neljässä kunnassa yhtenäiset suunnitelmat, ja mahdollisessa häiriötilanteessa pystymme näin tekemään yhteistyötä.
Ekroosin tapauksessa hän on emo-organisaatio Kaarinan palkkalistoilla, ja muut kunnat maksavat väestöpohjaperustaisesti osan palkkiosta. – Olen käynyt kertomassa kuntajohtajatilaisuuksissa tästä mallista. Nyt jo pelkästään Varsinais-Suomen 27 kunnasta 16 on varautumisasiantuntija.
Viimeisen kuuden vuoden aikana on tapahtunut paljon tällä saralla. Ekroos kertoo, että tulokulma on aina lakisääteisten tehtävien turvaaminen kaikissa tilanteissa.
–Meidän turvallisuusympäristö elää koko ajan, ja ennakointiin auttaa muilta toimijoilta saatu tieto. Käymme säännöllistä vuoropuhelua hyvinvointialueen ja viranomaisten kanssa siitä, että mitä tietoa voisimme keskenämme jakaa. Tiedon jakaminen eri toimijoiden kesken on arvokasta.
Yhteistyössä ovat mukana myös koko viranomaiskenttä kuten puolustusvoimat ja poliisi, vapaaehtoissektori, seurakunnat, paikalliset yhdistykset, järjestöt ja elinkeinoelämä. Täytyy olla selvillä, että mikä on meidän valmiutemme kohdata eri tilanteita, summaa Ekroos.
Vaaratilanteet ja kuntien kriittiset palvelut
Uudellamaalla koettu drooniuhka korosti viranomaisten välisen yhteistyön ja kriisiviestinnän merkitystä nopeasti kehittyvissä tilanteissa. Vaaratiedote tai suojautumiskehotus ei kuitenkaan voi keskeyttää kunnan toimintaa, vaan lakisääteiset ja kriittiset palvelut pyritään turvaamaan kaikissa tilanteissa.
Kriittisille palveluille ei ole laissa tarkkaa määritelmää, mutta niillä tarkoitetaan toimintoja, joiden keskeytyminen aiheuttaisi merkittävää haittaa väestön terveydelle, turvallisuudelle tai toimeentulolle. Palvelun kriittisyys voi vaihdella; esimerkiksi lumenauraus on talvella kriittistä, ja tilanteen pitkittyessä jätteenkeräyksestä tulee kriittinen palvelu.
Ari Korhonen korosti esityksessään myös opetuksen toiminnan jatkuvuuden tärkeyttä eikä varhaiskasvatuspalveluitakaan ei voi kokonaan keskeyttää edes poikkeusoloissa.
Tasot auttavat päätöksenteossa
Vaaratilanteissa kunnan palvelutarjonnassa suositellaan otettavan käyttöön sisäiset uhkatasot, joiden pohjalta päätetään kunnan palveluiden jatkamisesta tai keskeyttämisestä:
Kohotettu valmius
Uhkataso I: Etätöitä suositaan, mutta läsnäoloa vaativissa tehtävissä tullaan työpaikalle. Koulujen alkamisaikaa voidaan siirtää, mutta kouluilla pidetään minimimiehitys paikalle saapuvia oppilaita varten. Varhaiskasvatus, joukkoliikenne ja välttämättömät infrastruktuuripalvelut toimivat normaalisti.
Toimenpiteiden käyttöönotto
Uhkataso II: Työntekijät siirtyvät mahdollisimman laajasti etätöihin. Koulupäivä perutaan tai siirretään, ja kunnan palvelupisteet (esim. uimahallit, kirjastot) suljetaan. Varhaiskasvatus toimii supistetusti niille, joiden on pakko tuoda lapset hoitoon. Katujen aurausta ja kriittistä kunnossapitoa priorisoidaan.
Kriittisimmät palvelut turvataan
Uhkataso III: Koulupäivä perutaan kokonaan ja aamu- ja iltapäivätoiminta keskeytetään. Joukkoliikenne pysäytetään turvallisesti siten, ettei matkustajia viedä vaara-alueelle. Infrastruktuuripalvelut toimivat minimihenkilöstöllä, ja kriittisiä kohteita voidaan joutua suojaamaan. Katujen auraus ja tukipalvelut keskeytetään.
Tiedonhallinta, alueellinen rakenne ja lakimuutokset
Tasapainoilu avoimen datan ja turvallisuuden välillä on jatkuvaa. Tätä varten on julkaistu opas turvallisuuslähtöiseen tiedonhallintaan, joka auttaa organisaatioita arvioimaan esimerkiksi energia- tai vesihuoltoon liittyvien tietojen jakamisen riskejä. Lakisääteisiin tietopyyntöihin on vastattava, ellei tietoa ole lailla säädetty salassapidettäväksi, joten oppaan tarjoama systemaattinen arviointitapa on kunnille tärkeä työkalu.
Myös varautumisen ohjausta ja alueellista yhteistyötä uudistetaan. Lupa- ja valvontaviraston (LVV) alaisuuteen ollaan perustamassa viidelle YTA-alueelle alueelliset valmiustoimikunnat, minkä lisäksi jokaiseen maakuntaan perustetaan hyvinvointialueen tai keskuskaupungin vetämä yhteistyöryhmä. Näiden lisäksi seutukunnissa voi toimia erillisiä ryhmiä tilannetietoisuuden ja viranomaisyhteistyön parantamiseksi.
Hallituksen esitys valmiuslaista on tulossa eduskuntaan syys-lokakuun vaihteessa. Valmiuslaki uudistetaan vastaamaan nykyaikaista kokonaisturvallisuutta. Myös kuntalakiin on tulossa kuntien varautumista koskevia muutoksia.
