Ilmastopaneeli suosittelee vahvaa ilmasto- ja energiastrategiaa
Tavoite vähäpäästöisestä Suomesta edellyttää myös energia- ja materiaalitehokkuuden tehostamista.
Suomen Ilmastopaneeli peräänkuuluttaa tuoreessa selvityksessään kustannustehokkaita kansallisia ohjaustoimia päästöjen vähentämiseksi päästökaupan ulkopuolisella sektorilla sekä maaperän- ja metsienkäytössä. Suomen on paneelin mukaan tehostettava myös energia- ja materiaalitehokkuutta, jotta tavoite vähäpäästöisestä Suomesta on saavutettavissa.
Paneelin energiajärjestelmien päästövähennyksiä koskeva raportti koostuu kolmesta raportista ja yhteenvedosta, joilla kartoitetaan tietoa pian käynnistyvään pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiatyöhön.
– Suomen olisi vaikutettava EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan niin, että päästökauppa ohjaa aktiivisesti ilmastotoimiin. Päästökaupan riittävän korkea hinta antaisi taloudelle vahvan signaalin, jonka perusteella eri aloilla voidaan suunnitella muun muassa uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja energiatehokkuuden parantamista, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ilkka Savolainen.
– Kun päästökaupan hinta on kohtuullisella tasolla, olisi kotimaiset tukitoimet fossiilisten polttoaineiden vähentämiseksi kohdennettava päästökauppasektorin ulkopuolelle todellisten päästövähennysten aikaansaamiseksi.
Biomassan ja bioenergian laskentasääntöjen muutoksiin varauduttava
Ilmastopaneelin mukaan Suomen olisi varauduttava varautua siihen, että bioenergian ja biomassan käyttöä koskevia kasvihuonekaasupäästöjen laskentasääntöjä muutetaan EU:n ohjeissa tai kansainvälisissä sopimuksissa. Suomen mahdollisuudet vaikuttaa muutoksiin ovat rajalliset.
Koska metsä on keskeinen osa Suomen teollisuuden ja energiantuotannon resurssipohjaa, metsän käytön strategioiden olisi oltava niin vankkoja, että ne kestävät myös päästöjen laskennan muutokset.
Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja kannusteita pientuotantoon
Ilmastopaneeli korostaa, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto on vähäpäästöisempi tapa tuottaa yhdyskuntien lämmitys kuin yleisesti tiedostetaan eikä maalämpöratkaisuilla pitäisi heikentää yhteistuotannon piirissä olevien kaukolämpöalueiden kehitysmahdollisuuksia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on kuitenkin syytä siirtyä hallitusti kohti suurempaa uusiutuvan energian osuutta.
– Yhteiskunnan pitäisi kannustaa uusiutuvien energioihin perustuvaan pientuotantoon tekemällä se mahdollisimman vaivattomaksi hajautetuissa energiajärjestelmissä. Rakennuksia, hajautettua energiantuotantoa ja koko energiajärjestelmäämme on tarkasteltava kokonaisuutena, tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä korostaa.
Selvityksen raportit löytyvät Ilmastopaneelin kotisivuilta.
Ville Miettinen