Kaavatalouden menetelmien jatkuva kehittäminen tarjoaa Helsingille mahdollisuuden tehdä talousanalyysistä entistä vaikuttavamman osana kaupunkikehitystä. Kun taloudelliset reuna-ehdot ja mahdollisuudet otetaan huomioon jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa, kaupungin strategiset tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi, toteuttamiskelpoisiksi ja kestäviksi valinnoiksi kaupungin arjessa.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön projektipäällikkö Kirsi Lilja piti IFME 2026 -konferenssissa Helsingissä kesäkuussa puheenvuoron siitä, mitä kaavatalous tarjoaa kaupunkisuunnittelulle.
Helsingin kaupungin strategia korostaa vastuullista kasvua, kestävää taloudenpitoa ja elinvoimaista kaupunkirakennetta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kaupunkisuunnittelun päätökset perustuvat luotettavaan, vertailukelpoiseen ja ajantasaiseen taloustietoon. Kaavatalous toimii tässä keskeisenä analyyttisena kehyksenä, joka kytkee maankäytön suunnittelun ja taloudellisen päätöksenteon toisiinsa.
Kaavatalous käytännön suunnittelussa ja moniammatillisessa yhteistyössä
– Laskennan teknisen puolen ohella kaavatalous on ennen kaikkea moniammatillinen yhteistyöprosessi, jossa onnistunut maankäytön suunnittelu vaatii tiivistä vuoropuhelua eri asiantuntijaryhmien välillä. Prosessissa kaupunkisuunnittelijat ja arkkitehdit luovat alueen visioita, tilallisia malleja sekä maankäytön ratkaisuja, kun taas insinöörit ja tekniset asiantuntijat arvioivat infraratkaisujen teknistä toteutettavuutta ja rakentamiskustannuksia.
Samaan aikaan ekonomistit ja talousasiantuntijat mallintavat rahavirtoja, investointitarpeita ja tuotto-odotuksia, jotta päätöksentekijät saavat selkeän kokonaiskuvan erilaisten valintojen taloudellisista seurauksista.
Lilja tarkasteli Helsingin suunnittelua tapausesimerkkien, kuten Savonkadun, Kiitotien ja Östersundomin kautta. Ne osoittivat, miten suunnittelun taloustiede, elinkaarianalyysi ja markkinaehtoiset pysäköintiratkaisut ohjaavat kehitystä.
Helsingin laaja maanomistus mahdollistaa maankäytön, infrastruktuuri-investointien ja taloudellisen tuoton yhdistetyn suunnittelun, samalla tukien vastuullista ja kestävää kasvua.
Liljalla on yli kahdenkymmenen vuoden monipuolinen kokemus rakennuttamisesta ja rakennustaloudesta. Hän on urallaan toiminut muun muassa konsulttina, ohjelmistokehityksen parissa, kouluttajana sekä etsinyt jatkuvasti parempia keinoja rahankäytön tehostamiseen rakennetussa ympäristössä. Kirsi on työskennellyt niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, ja hän on lisäksi aktiivinen toimija rakennetun ympäristön alan järjestöissä ja kolmannella sektorilla.
Strategiasta arjen suunnittelukäytännöksi
Helsingissä kaavataloutta sovelletaan suoraan arjen suunnittelutyössä, jossa kustannus- ja tulolaskelmat pohjaavat tarkasti valittuihin lähtötietoihin ja oletuksiin esirakentamisen, kunnallistekniikan, infra-investointien sekä tontinluovutustulojen suhteesta.
Kytkemällä talousanalyysi kiinteäksi osaksi kaavoitusta Helsinki pystyy tunnistamaan kehitettävien alueiden kustannus- ja tulopotentiaalin, priorisoimaan tarvittavat investoinnit sekä tekemään strategisia valintoja. Tämä vahvistaa kaupungin taloudellista resilienssiä sekä tehdyt valinnat edistävät kaupunkilaisten hyvinvointia.
