– Kaupungit ovat paikka, jossa ilmastotaistelu suurelta osin voitetaan tai hävitään, totesi Signe Kongebro IFME 2026 -konferenssissa Helsingissä kesäkuussa. Kaupungit ovat tulevaisuuden resilienssin kannalta kriittistä infrastruktuuria ja innovaatioiden keskuksia. Ne myös pyörittävät talouskasvua. Tätä on hyödynnettävä tulevaisuudessa täysin uudella tavalla, on tehtävä sektorit ylittävää toimintaa.
Tiiviytensä ansiosta kaupungit synnyttävät uusia ideoita ja pyörittävät taloutta, joten juuri kaupungeilla on ilmastotaistelussa tärkeä rooli. Pelkästään Euroopassa on valtava neljän miljardin euron mahdollisuus, jos kaupunkien laajentamisen sijaan uudistetaan jo olemassa olevia vanhoja tontti- ja teollisuusalueita.
Signe Kongebro korosti puheenvuorossaan, että hallinnon, kaupunkisuunnittelun ja rahoituksen on toimittava yhdessä, jotta pitkän aikavälin ilmastokestävyys voidaan saavuttaa. Hän nosti esiin erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet sekä koko järjestelmän kattavat, systeemitason innovaatiot.
Pohjoismaiset pääkaupungit nähtiin keskeisinä kaupunkien uudistajina. Esimerkiksi Helsingin vahvaa panostusta suuriin infrastruktuurihankkeisiin verrattiin tarpeeseen tehdä ihmisläheisempää ja pienimuotoisempaa kaupunkisuunnittelua.
Hän painotti paikkalähtöisen suunnittelun, luottamukseen perustuvien kumppanuuksien ja joustavien strategioiden merkitystä jatkuvassa muutoksessa.
Pohjoismaiset pääkaupungit ja sirpaloituneen päätöksenteon haaste
Pohjoismaiset pääkaupungit toimivat vahvoina talousmoottoreina, mutta ne eivät vielä tee yhteistyötä tasolla, jota yhteisiin kaupunkitiheyden ja ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen edellyttäisi.
Tehokkaan kaupunkikehityksen tiellä pohjoismaisessa kontekstissa ovat usein sirpaloitunut hallinto ja hajanainen päätöksenteko sekä rajoittunut toimialojen välinen yhteistyö. Lisäksi kehitystä jarruttavat riskejä karttava suunnittelukulttuuri sekä heikot kannustimet kokeiluille ja pitkän aikavälin investoinneille.
Signe Kongebro johtaa Rambollilla kestävien ja ilmastovarautuneiden kaupunkien suunnittelua (Global Director of Future Resilient Design). Hän yhdistää työssään arkkitehtuurin, maisemasuunnittelun, vesihuollon ja liikkumisratkaisut ilmastohaasteiden ratkaisemiseksi.
Kongebro perusti jo vuonna 2007 kestävän kehityksen osaston Henning Larsen -arkkitehtitoimistoon, jossa hän toimi aiemmin osakkaana ja suunnittelujohtajana. Hän on vaikuttanut vahvasti koko rakennusalan kestävään muutokseen, ja hänen aiempia merkkipaalujaan ovat muun muassa Kööpenhaminan puurakenteinen Fælledby-kaupunginosa, Toronton Downsview-viitekehys sekä Göteborgin Volvo Campus Lundby.
Sirpaleisista toimista kohti systeemistä muutosta
Infrastruktuurin ja kaupunkisuunnittelun kaltaisilla aloilla yksittäisen hankkeen menestys riippuu harvoin vain yhdestä toimijasta. Suurin osa tuloksista määräytyy oman organisaation ulkopuolella – siinä, miten kumppanit, sijoittajat ja julkinen sektori saadaan puhaltamaan yhtään hiileen.
Aito ilmastokestävyys edellyttää siirtymistä erillisistä projekteista kohti koordinoitua, sektorit ylittävää toimintaa. Pohjoismaisten kaupunkien on yhdistettävä julkinen johtajuus, yksityinen pääoma ja systeemiset innovaatiot.
Tämä tarkoittaa käytännössä ihmismittakaavaista, luontopositiivista ja ilmastoratkaisuja integroivaa kaupunkisuunnittelua. Jotta kunnianhimoiset tavoitteet muuttuvat konkreettiseksi muutokseksi asumisessa, liikkumisessa, energiassa ja julkisessa kaupunkitilassa, tarvitaan selkeämpiä yhteisiä visioita, uusia rahoitus- ja toteutusmalleja sekä institutionaalista rohkeutta sitoutua pitkän aikavälin muutokseen.
