Liikennejärjestelmä käy läpi syvällistä murrosta, ja sen myötä tarvittavan johtajuuden muoto muuttuu. Liikkumistarpeet, alan tavoitteet ja toimintaedellytykset muuttuvat nopeasti yhteiskunnallisen kehityksen, teknologian ja ilmastopolitiikan seurauksena. Tämä siirtymä asettaa uusia haasteita kuntatekniikalle ja infrasektorille, missä on pystyttävä tekemään pitkäaikaisia ratkaisuja epävarmuudesta huolimatta. Tulevaisuuden johtaja on tulkki toimintojen välillä.
Infrasektorin johtamisessa joudutaan tasapainoilemaan monenlaisten vaatimusten ristipaineessa. Haasteena on sovittaa yhteen pitkän aikavälin vaikuttavuus ja lyhyen aikavälin paineet, kuten kustannukset, aikataulut ja poliittiset reunaehdot. Kestävän kehityksen tavoitteet eivät ole enää erillinen lisä, vaan ne muodostavat infratoiminnan kovan ytimen.
WSP:n liikennesektorin liiketoimintajohtaja Johanna Nyberg piti IFME-konferenssissa Finlandia-talolla kesäkuussa esityksen liikennejärjestelmien uutta muotoilevista trendeistä. Hän valotti alaa muovaavia megatrendejä ja määritteli, millaista johtajuutta tulevaisuuden infra-alalla tarvitaan. Nyberg korosti EU-sääntelyn roolia kaupunkisuunnittelun ohjaamisessa ja kannusti kuntia omaksumaan kokonaisvaltaisen otteen sähköistymiseen, automaatioon ja datahallintaan. Hän painotti esityksessään sitä, miten tärkeää on sovittaa liikenneinfra yhteen yhteiskunnallisten ja ympäristötavoitteiden kanssa.

WSP:n liikenne ja rata -liiketoimintalinjan johtaja Johanna Nyberg vetää 90 asiantuntijan tiimiä. Hän työskentelee strategisissa hankkeissa, joissa painopisteinä ovat kestävä kehitys, energiatehokkuus ja vihreämmät liikkumisratkaisut. Yhdistämällä käytännön osaamisen liikenteestä ja infrasta palavaan haluun edistää tulevaisuusorientoitunutta johtajuutta, Johanna Nyberg organisaatioineen auttaa kaupunkeja ja muita toimijoita ratkomaan monimutkaisia alan haasteita.
Keskeiset trendit muutoksessa
Liikennejärjestelmän murroksessa on tunnistettavissa neljä keskeistä trendiä. Ensimmäinen niistä on siirtymä yksittäisistä hankkeista laajempiin kaupunkikehitysstrategioihin, jolloin painopiste siirtyy pelkästä rakentamisesta laajempaan kaupunkirakenteen kehittämiseen.
Toisena trendinä toimii ilmastosiirtymän ja energiajärjestelmien integraatio, joissa sähköistyminen ja päästötavoitteet kytkevät liikenteen ja energiasektorin tiiviimmin yhteen.
Kolmantena nousee dataohjautuva ja automatisoitu liikenne, jossa tiedon hyödyntäminen ja automaatio muuttavat liikkumisympäristöä.
Neljäntenä muuttuvat liikkumistottumukset heijastavat yhteiskunnan muutosta suoraan siihen, miten ja milloin liikutaan. EU-sääntelyllä on merkittävä rooli kaupunkisuunnittelun ohjaamisessa. Kuntien onkin omaksuttava kokonaisvaltainen ote sähköistymiseen, automaatioon ja datahallintaan, jotta liikenneinfra vastaisi yhteiskunnallisia ja ympäristötavoitteita.
Tulevaisuuden johtamisen keskiössä
Maailman monimutkaistuessa myös johtamisen rooli muuttuu traditiosta kohti tulevaisuutta. Ennen johdettiin vakaassa ympäristössä yksityiskohtaisella suunnittelulla, eri osastojen kehittämisellä ja asiantuntijuuden vallalla. Tulevaisuudessa menestyminen edellyttää muutoskykyä, järjestelmäajattelua, koordinointia ja monitieteistä yhteistyötä.
Enää ei riitä, että johtaa vain omaa organisaatiotaan, vaan johtajuuden on ulotuttava eri organisaatioiden, sidosryhmien ja toimialojen rajapintojen yli. Onkin hyvä pysähtyä kysymään, kuinka moni tärkeimmistä projektionnistumisistanne ratkaistaan itse asiassa oman organisaationne ulkopuolella.
Tärkeää on nykyhetken suorituskyvyn ja tulevaisuuden arvon tasapainottaminen. Sen sijaan, että suunniteltaisiin vain ennalta-arvattavaa tulevaisuutta varten ja toteutettaisiin yksittäisiä projekteja, on johtajien valmistauduttava useisiin mahdollisiin tulevaisuuksiin. Tavoitteena on luoda pitkän aikavälin arvoa ja säilyttää liikkumavaraa tuleville valinnoille. Olennainen kysymys kuuluukin, miten luomme pitkän aikavälin arvoa ympäristössä, jossa päätökset, budjetit ja mandaatit toimivat eri aikajänteillä.
Johtamisen tulee sopeutua jatkuviin muutoksiin. Uudet teknologiat, kuten tekoäly, datan hallinta ja automaatio, tuovat valtavasti mahdollisuuksia, mutta samalla nousevat esiin uudet riskit, kuten kyberturvallisuus, ilmastoriskit, toimitusketjujen joustavuus ja geopolitiikka. Johtajien ei tarvitse olla teknologia-asiantuntijoita, mutta heidän täytyy ymmärtää teknologian vaikuttavuus, sillä on pohdittava, kumpi on suurempi riski: liian hidas muutos vai jokaisen uuden trendin perässä juokseminen.
Tieto-ohjattu johtaminen korostuu. Teknologia muuttaa päätöksentekoa ja työntekotapoja, mikä tekee muutosjohtamisesta entistä tärkeämpää. Johtajien tehtävänä on auttaa organisaatiota sopeutumaan, ylläpitää uteliaisuutta, rakentaa strategista resilienssiä ja mahdollistaa nopea oppiminen. Mitä monimutkaisemmaksi maailma muuttuu, sitä tärkeämpää on erottaa olennainen signaali kohinasta sekä varmistaa, että ammatillinen asiantuntemus säilyy päätöksenteon perustana myös silloin, kun poliittiset prioriteetit muuttuvat.
Johtajan rooli muuttuu asiantuntijasta mahdollistajaksi niin, että ihmiset ovat keskiössä. Muutosta ei viedä läpi käskyttämällä, vaan osallistamalla ja rakentamalla psykologista turvallisuutta. Tällöin kriittiseksi muodostuu pohdinta siitä, millaista kulttuuria meidän on rakennettava vastataksemme tulevaisuuden haasteisiin.
Johtaja on tulkki toimintojen välillä
Infrasektorin muutos haastaa alan toimijat pohtimaan pitkän aikavälin arvon luomista ja tulevaisuuden kulttuurin rakentamista. Näihin haasteisiin vastatakseen tulevaisuuden johtajan muistilista edellyttää kykyä toimia tulkkina teknologian, politiikan ja operatiivisen toiminnan välillä, johtaa ilman täydellistä kontrollia sekä ylläpitää korkeaa osaamis- ja oppimistasoa. Ennen kaikkea on tunnistettava, että toimintakulttuuri, luottamus ja mukautumiskyky ovat muodostumassa yhtä tärkeiksi kuin teknologia itsessään.
Ilmastotavoitteiden tulkitseminen sekä teknisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten näkökulmien yhteensovittaminen vaatii luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Alan uudistuminen ja organisaatiorajat ylittävä oppiminen varmistavat, että infra-ala pystyy luomaan joustavia ja kestäviä liikkumisratkaisuja myös tulevaisuudessa.



