Tulevaisuuden elinvoimaiset ja viihtyisät kaupungit tarvitsevat liikkumispalveluita, jotka vastaavat aidosti sekä asukkaiden että vierailijoiden tarpeisiin. Jotta ihmiset saataisiin muuttamaan liikkumistottumuksiaan kestävämpään suuntaan, tarvitaan palveluiden suunnitteluun laadukasta dataa ja suoraa palautetta käyttäjiltä.
Turussa toteutettiin vuosina 2021–2025 kansainvälisen SCALE-UP-hankkeen puitteissa useita kunnianhimoisia liikkumisen kokeiluja. Projektista Turun toteutuksesta vastannut Stella Aaltonen ja arviointivastaava Annika Kunnasvirta kokosivat hankkeen opit ja tulokset yhteen ja jakoivat ne IFME2026 konferenssin osanottajille kesäkuussa Helsingissä. Turun kokemukset osoittavat, että osallistava suunnittelu ei ole vain ”kiva lisä”, vaan taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevän kaupunkikehityksen perusedellytys.
Monipuoliset menetelmät datan ja hyväksyttävyyden takana
Kokeilujen vaikuttavuutta arvioitiin laajalla metodikirjolla. Tietoa kerättiin muun muassa satunnaistetuilla kaupunkitason kyselyillä, kohdennetuilla käyttäjäkyselyillä, barometreilla sekä asiantuntija- ja käyttäjäpaneeleilla.
Annika Kunnasvirta ja Stella Aaltonen Finlandia-talolla.
Pelkän tilastotiedon keräämisen lisäksi hankkeessa hyödynnettiin käytännönläheisiä, osallistavia palvelumuotoilun menetelmiä. Tämä lähestymistapa palveli kahta tarkoitusta: se tuotti ensikäden dataa ja samalla lisäsi uusien liikkumisratkaisujen hyväksyttävyyttä kaupunkilaisten silmissä. Kun asukkaat pääsevät itse vaikuttamaan ratkaisuihin, he myös sitoutuvat niihin paremmin.
Kokeilussa olleet uudet liikkumispalvelut mm.
- Yhteiskäyttöisten sähköisten tavarapyörien järjestelmä
- Pyöräilykioski
- Säilytyslokerikot liikkujille
- Digitaalinen liikkumisnäkymä
Yritykset ja haavoittuvat ryhmät unohdetaan liian usein
SCALE-UP-hanke nosti esiin kaksi kriittistä näkökulmaa, jotka perinteisessä kaupunkisuunnittelussa usein sivuutetaan: yritysten roolin sekä haavoittuvien ryhmien suoran osallistamisen.
Vaikka kansalaisten kuulemista pidetään nykyään tärkeänä, palvelut tarjoavien yritysten merkitys unohdetaan usein. Kaupungit voivat luoda yrityksille houkuttelevan toimintaympäristön tarjoamalla hankkeiden kautta rahoitusta ja alustoja, joissa ne voivat pilotoida, oppia ja kehittää liiketoimintamallejaan – ja joissa on sallittua myös epäonnistua.
Toinen keskeinen oppi liittyy esteettömyyteen. Liikuntavammaisten ja näkö- tai kuulovammaisten henkilöidensuora ottaminen mukaan suunnitteluun on välttämättömyys, jos liikkumisjärjestelmistä halutaan tehdä digitaalisesti ja fyysisesti saavutettavia. Turussa hyödynnettiinkin muun muassa näkövammaisten ja aktiivipyöräilijöiden omia käyttäjäpaneeleita.
Kuva Hannu Aaltonen
Jos asukkaiden ja erityisryhmien osallistaminen jätetään tekemättä tai se hoidetaan minimiresurssein, vaarana on sellaisten sovellusten ja ratkaisujen kehittäminen, jotka ovat täysin turhia tai käyttökelvottomia. Tämä tulee kaupungille lopulta huomattavasti kalliimmaksi kuin panostaminen kunnolliseen osallistamisprosessiin heti alussa.
Mitä Turussa saavutettiin?
Kokeilujen myötä Turkuun on muodostunut selkeä käsitys siitä, mitkä käytännöt toimivat ja mitkä ovat yleisimmät sudenkuopat. Tämä säästää kaupungin resursseja tulevaisuudessa. Samalla on saatu laajempi ja tarkempi kokonaiskuva kaupungin liikkumisolosuhteista.
Käyttäjäpalautteen perusteella palveluiden toimintoihin tehtiin hienosäätöä ja yksityiskohtaisia muutoksia jo kokeilun aikana. Hankkeen päätyttyä useat uudet liikkumispalvelut jäivät Turussa pysyviksi palveluiksi. Ne ovat käyttäjien arvostamia, ja mikä parasta, osa niistä toimii ja pysyy pystyssä omavaraisesti ilman julkisten viranomaisten ulkopuolista jatkorahoitusta.
Turun SCALE-UP-kokeilut tarjoavatkin arvokkaan oppitunnin ja valmiin toimintamallin muille kaupungeille, jotka haluavat skaalata kestäviä liikkumisratkaisuja toimiviksi liiketoimintamalleiksi ja osaksi kaupunkilaisten sujuvaa arkea.
Artikkelin pääkuva: Hannu Aaltonen
