Matka konferenssipaikalle Islannin luoteisimpaan nurkkaan ei ole se helpoin, mutta perille pääsy kannattaa. Lento Reykjavikiin vie vain kolme varttia, mutta ajo Ísafjörduriin vuonojen reunoilla työpäivän verran. – Kuntatekniikan ala on kuin iso perhe, joka ottaa lämpimästi vastaan vierasmaalaiset kollegansa, kertoo Heli Pitkänen, joka otti osaa Islannin kuntatekniikan päiville Suomen yhdistyksen edustajana.
Heli Pitkänen toi tuomisiksi tunnelmia islantilaisesta elämästä ja sen vaikutuksesta kuntatekniseen suunnitteluun.
Luonnon erityispiirteiden vaikutus elämään
Islanti on tunnettu yhä aktiivista tulivuoristaan, ja laavakerroksien erivärisyys toimiikin ”avoimena geologisena historiankirjana”. Islannin luonto on karua, ja suomalaiselle silmään pistää puuston vähäisyys. Pitkänen oppikin paikallisilta tyypillisiä metsäaiheisia vitsejä, kuten ”Mikäli eksyt islantilaisessa metsässä, nouse ylös, niin tiedät missä olet” tai ”Kaksi puuta on metsä, kolme on viidakko”.
Aikojen saatossa on opittu mereltä saapuvan kelluvan puun hyötykäyttöön. Aikanaan se laajentui jopa omaksi elinkeinokseen, jolla oli jopa taloudellista merkitystä.
Matkan aikana ehti tutustua myös Reykjavikiin ja sen upeisiin rakennuksiin
Saarivaltiolle kalastus on aina ollut tärkeä elinkeino. Laivojen suuri merkitys ihmisille näkyy myös pienoismalleina ja kuvina kotien sisustuksissa. Ala on kokenut aikojen saatossa monet nousut ja tuhot, kuten kalastusalusten koon kasvupyrähdykset, kalastuksen teollistumisen ja kalakantojen romahtamisen.
Kuivatun kalan merkityksen kasvu on näkynyt talouskasvussa. Suolaukseen siirtyminen näkyi jopa kaupunkikuvassa, kun pinta-alaa ei tarvittu enää samalla tavalla. Kalankasvatus on yleistynyt lahdissa. Norjalaisia toimii tämän rahoittajina, ja heidän saapuminensa islantilaisten vesille kuohuttaa asukkaita.
Kasvimaan kuningattaren eli raparperin korostuneen aseman maistaa myös monissa ruokalajeissa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta oli kirkkojen suuntaaminen puhaltavan tuulen myötäisesti, ei siis ilmansuuntien mukaan, kuten kristilliset kirkot on ollut tapana rakentaa.
Suomen kuntatekniikan yhdistys on jäsenmaa yhteistyöfoorumi Nordisk Kommunalteknisk Samarbejdskomité NKS:ssä, jossa Pohjoismaiset yhdistykset edistävät yhteistoimintaa.
SKTYn hallituksen jäsenen osallistuminen Islannin kuntatekniikan päiville on perinne. Hän vie yhdistyksestä tietoa kohdemaahan ja tuo taas sieltä tänne; teemoja, erityisiä huomioita ohjelmasta tai yhdistyksen toiminnasta. NKS-ryhmässä on sovittu syksyllä alkavista lyhyistä webinaareista, jonne pääsevät kaikki yhdistysten jäsenet.
Kaloista ja lampaista kaikki talteen
Tuoretta kalaa islantilaiset syövät vain rannikkokaupungeissa, sillä maku kuulemma muuttuu nopeasti. – Herkkusuut ovat niin tottuneet tuoreen kalan makuun, että sisämaassa eivät paikallisetkaan arvosta sinne kuljetettua, saati säilöttyä kalaa, naurahtaa Heli Pitkänen. Kalasta hyödynnetään myös nahka. Sitä käytetään monipuolisesti koruissa, laukuissa ja asusteissa.
Islannissa laiduntaa kesäisin yli 400 000 lammasta, mikä on enemmän kuin maassa on asukkaita. Saarella on pitkät perinteet lampaanhoidossa, ja lampaat ovat olleet vuosisatojen ajan elintärkeitä saaren asukkaille. Laidunkaudella eläimet liikkuvat maastossa vapaina. Vain tärkeät alueet rajataan aidoilla, ja teille on asennettu metalliritilät estämään pääsyä tonteille. Myös lampaat hyödynnetään villoja myöten.
Erityispiirteet kuntatekniikassa
Kuntatekniikan perusongelmat ovat samoja niin Suomessa kuin Islannissa, mutta Islannin geograafiset piirteet aiheuttavat toki ihan omanlaisia asioita ratkaistavaksi.
Vesisuonia on Islannissa sekä kylmiä että kuumia. Islanti on kuuluisa geotermisestä toiminnastaan, ja maasta löytyy satoja kuumia lähteitä luonnonaltaista moderneihin kylpylöihin. Teiden rakentamisessa saattaa vesi hidastaa projekteja. –Eräänkin tietunnelin kaivuussa vastaan tuli maanalainen kylmän veden vesiputous. Tässä tapauksessa putous ratkaisi läheisen kylän käyttöveden saannin.
Tasalakisilla vuorilla tuuli puhaltaa lumen kinostumaan tasangon reunan taakse, mikä puolestaan synnyttää vaaran mutavyöryille.
Ísafjördur mutavallilta katsottuna
Laavaisessa maastossa on ongelmana asfaltin kuumeneminen. Asfaltti, varsinkin sen sidosaine, ikään kuin sulaa pois teiltä. Tämän vuoksi kaupungeissa asfaltin molemmin puolin on valettu mm. jalkakäytävät betonikiveyksistä. Tätä ratkaisua ei voida käyttää vähemmin asutuilla seuduilla, ja tuloksena siellä on toistuvasti huonokuntoiset tienpinnat.
Kaupunkisuunnittelijana silmäänpistävintä rannikkokaupungissa oli erityisesti vanhojen talojen pintamateriaali, muistelee Pitkänen. Islannissa on pitkä perinne käyttää alumiiniaaltopellin yhdistelmää julkisivussa. Kirkkaatkin väriyhdistelmä ovat taloissa yleisiä, eikä useissakaan niissä ole sokkeleita ja räystäätkin ovat lyhyet.
Myös rinne- ja kellarirakentamisen suuri määrä yllätti. Näin saadaan kuulemma neliöt tehokkaasti käyttöön. – Lounaalla esiin nousseista teemoista kiintoisin liittyi maan kiinteistöverotukseen: maassa on syntynyt keskustelua siitä, pitäisikö verotus määräytyä kulutuksen, eikä sijainnin mukaan.
Islannin infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpitäminen on kallista. Asumattomia seutuja ja pieniä kuntia on paljon, ja tunnelit ovat pitkiä alueiden välillä.
Kuntatekniikan päivät pidettiin Ísafjördurin (Ísafjörðu) kunnassa. Kylä on tuttu monelle suomalaiselle kirjailija Satu Rämön kotikuntana. Ísafjördurissa on vain 2700 asukasta, mutta siellä on kattavat palvelut: mm. sairaala, kouluja, apteekki, bensa-asema, uimahalli, ruokakauppoja, kahviloita, kirjasto, kirjakauppa ja pikkuputiikkeja.
Katuja reunustavat harvat puut oli suojattu hyvin kiveyksillä. – Suomessakin voitaisiin miettiä kookkaiden kivien runsaampaa käyttöä. Esimerkiksi niitä voisi käyttää katupuiden suojaamisessa, ja samalla ne toimisivat istuimina. Silmään pisti myös, miten lähellä vilkasliikenteisten väylien reunoja puut kasvoivat.
Iloiset islantilaiset kollegat Arman ja Birgir Helin kanssa illanvietossa
Tiedonvaihtoa
Heli Pitkänen kokee, että verkostoituminen on hyödyllistä, ja siksi tällaiset matkat kannattavat. Samalla voi tehdä Suomea ja omaa kotikaupunkia tunnetuksi ja kiinnostavaksi. –Sain myös paljon ideoita omaan työhön ja jopa omalle pihalle, jossa toteutan erilaisia luontoprojekteja.
–Oli kiva vaihtaa kuulumisia eri aiheista pohjoismaalaisten kollegoiden kanssa, vaikka kaikki teemat eivät niin leppoisia olleetkaan. Kaikkia mietitytti turvallisuuteen liittyvät teemat, joista erityisesti cyber-turvallisuus puhuttaa edelleen. Ruotsissahan on ollut viikoittain kyberhyökkäyksiä.
– Vertailimme myös kunkin maan yleistä hälytysviestijärjestelmää, sen kattavuutta, toimivuutta, havaittuja kompastuskohtia ja haittoja. Kun Islantiin rantautuu uiva jääkarhu, siitä varoitetaan järjestelmällä, ja eikös turistit sitten ryntää ottamaan kuvia eksoottisesta eläimestä – huh!
Keskustelua käytiin myös väestöjakaumasta, ja sen vaikutuksesta kuntatekniikan suunnitteluun. Yleisesti lapsien määrä vähenee, paitsi Islannissa, ja lapsettomia on aina vain enemmän.
– Kotikaupungistani Kuopiosta nostin esille myös Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskus Luolan, joka poikkeusoloissa tarjoaa yhteiskäyttöisen väestösuojan lähes 7000 ihmiselle. Kerroin myös kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hankkeesta, jonka toimintamallissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoiminnalla kaikissa olosuhteissa ja kaikilla tasoilla.
Heli Pitkänen kertoi kollegoilleen, että omaisuudenhallinnan palvelukokonaisuus alkaa Suomessa vihdoin tuottaa hyötyä koko alalle ja sen, että SKTYn pitkään kehitteillä ollut katutyökoulutus on saatu valtakunnalliseksi verkkokoulutukseksi ja se on laajenemassa kovaa vauhtia kuntiin.
Heli Pitkänen myös päivitti järjestelykuulumisia yhdistyksen kesän huipputapahtumasta Helsingissä. Islannin yhdistyksestä on tulossa kesäkuun IFME2026-konferenssiin ainakin kahden henkilön edustus ja ruotsalaisia kollegoita on tulossa viiden hengen delegaatio. Siellä siis tavataan taas!
Artikkelin pääkuvaa: Suðureyri on viehättävä, noin 300 asukkaan kalastajakylä Islannin luoteisosassa, Länsivuonoilla
Kuvat Heli Pitkänen
