Ympäristö: Haitta-aineet eivät kuulu hule- ja jätevesiin – ELY-keskus tukee kaupunkivesien puhtauteen panostavia hankkeita
Etelä-Savon ELY-keskus myönsi avustusta kahdeksalle hankkeelle yhteensä noin 450 000 euroa ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta. Hankkeista seitsemän pyrkii vähentämään tiedonvälityksen, ohjeistusten, neuvonnan ja koulutuksen avulla haitta-aineiden pääsyä jäte- ja hulevesiin ja edelleen vesistöihin. Yhden hankkeen tavoitteena on vähentää haitta-aineita ja ravinteita likaisimmista hulevesistä ja suojella herkkiä alueita, ELY-keskukset tiedottavat.
Ahti-ohjelmassa haitta-aineet hallintaan -teeman tavoitteena on vähentää haitallisia aineita vesiympäristössä. Haitallisia aineita löytyy viemäröidyistä yhdyskuntajätevesistä, taajama-alueiden hulevesistä ja näiden yhdistelmistä, sekaviemäreistä. Taajamien ja rakennetun ympäristön haitta-aineiden hallinnalla halutaan turvata jäte- ja hulevesien asianmukainen käsittely ja siten suojella raakavesilähteitä ja lähivesistöjä.
Viestinnän merkitys näkyy avustettavissa hankkeissa
Harkinnanvaraista avustusta haettiin 19 hankkeelle, joista avustusta saavat nyt kahdeksan hanketta.
Avustetuista hankkeista seitsemän keskittyy kaupunkivesien haitallisten aineiden vähentämiseen ja riskienhallintaan viestinnän ja ohjauksen avulla. Oikein kohdennetulla tiedotuksella voidaan vähentää haitta-aineiden pääsyä jäte- ja hulevesiin niin kuluttajien kuin eri toimialojenkin keskuudessa. Tavoitteena hankkeissa on saada jäte- ja hulevesien kokonaishaitta-ainekuormaa pienennettyä tiedonvälityksen, ohjeistusten, neuvonnan ja koulutuksen avulla.
Yksi hanke painottuu taajamien hulevesien laadun hallintaan. Hulevesien ja hulevesilietteiden on todettu sisältävän haitallisia aineita, ravinteita ja roskia, joten niiden käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Huleveden viivyttämiseksi on rakennettu erilaisia pidätysrakenteita ja järjestelmiä, mutta ne eivät toimi aina optimaalisesti. Hankkeessa vähennetään haitta-aineita ja ravinteita likaisimmista hulevesistä parantamalla olemassa olevia rakenteita ja järjestelmiä sekä niiden huoltoa. Samalla suojellaan kaupunkien lähivesistöjä.
– Olemme viime vuosina saaneet uutta tietoa menetelmistä ja toimintamalleista, joiden avulla voidaan hallita kaupunkivesiä ja estää haitallisten aineiden pääsyä vesistöihin. Nyt käynnistyvät hankkeet varmistavat tiedon laajemman hyödyntämisen räätälöidyn ja kohdennetun viestinnän avulla niin kunnille, yrityksille kuin kotitalouksillekin, sanoo haitta-aineet hallintaan -teeman teemavastaava Sini Olin ympäristöministeriöstä.
Avustushaut jatkuvat
Kaupunkien vesienhallintaan ja haitallisten aineiden vähentämiseen voi hakea avustusta uudestaan vuonna 2025. Hausta tiedotetaan erikseen myöhemmin haun sisällön tarkentuessa.
Haitta-aineiden hallintaa edistetään osana ympäristöministeriön Ahti-ohjelmaa, jonka tavoitteena hallituskaudella 2023–2027 on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit, kuten vesistöjen ja jätevesien ravinteet, talteen ja käyttöön. Näillä painopisteillä jatketaan vesiensuojelun tehostamisohjelman, ravinteiden kierrätysohjelman ja Saaristomeri-ohjelman työtä.
Aiemmin vesiensuojelun tehostamisohjelmasta on avustettu hankkeita, joiden painopisteinä ovat olleet viemäröidyt yhdyskuntajätevedet, hulevedet ja viemäriylivuodot sekä nämä painopisteet yhdistävänä tekijänä taajamien ja rakennetun ympäristön vesienhallinta ja -suojelu alueiden käytön, kaavoituksen ja rakentamisen sekä kokonaisvaltaisten kaupunkivesien hallintasuunnitelmien avulla.
