Kaukokylmä yleistyy suomalaiskaupungeissa

Vaikka Helsinki ei yllä Euroopan suurimpien kaukokylmäntuottajien, Pariisin ja Tukholman rinnalle, niin 96 gigawatin tuotannollaan ja 50 kilometrin kaukokylmäverkostollaan kaupunki on Helsingin Energian kaukojäähdytyksen kehityspäällikkö Janne Vartiaisen mukaan Euroopan nopeimmin kehittyvä kaukojäähdytyksen tuottaja.

 

– Tavoitteenamme on myydä kaukojäähdytystä enenevässä määrin, mutta emme pyri lisäämään sitä tiloihin, joissa jäähdytystä ei aiemmin ole ollut. Jäähdyttäminen lisää joka tapauksessa hiilidioksidipäästöjä, Vartiainen sanoo.

 

Hän muistuttaa, että lämpötilan kohoamista voidaan hallita myös kaavoituksella, arkkitehtuurilla ja ikkunoiden auringonsuojilla. Rakennukset lämpiävät laitteiden ja valaistuksen tuottaman lämmön takia. Ihminen lämmittää 60 watin hehkulampun edestä, joten väenpaljouden lämpökuorma on melkoinen. Lämpötila voi nousta tavarataloissa, toimistoissa ja asuinrakennuksissa niin korkeaksi, että se vaarantaa tekniikan, työtehokkuuden ja terveyden.

 

Helsinkiläisen kaukojäähdytyksen tuottamisessa kuluu viidennes siitä energiasta, joka tarvitaan rakennuskohtaiseen jäähdytykseen perinteisen kompressorin avulla. Jäähdytysvettä viilennetään merivedellä, jätevedellä sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa syntyneellä ylimääräisellä lämpöenergialla. Kaikilla kolmella tavalla tuotetaan yhtä paljon kylmää.

 

Katri Valan puiston alla Sörnäisissä on maailman suurin kaukolämpöä ja -jäähdytystä samassa prosessissa tuottava lämpöpumppulaitos. Siellä risteävät puhdistetun jäteveden purkutunneli ja yhteiskäyttötunneli.
Kylmää saadaan merivedestä noin puolet vuodesta. Kesällä kun meri lämpenee, pääasiallinen tuotanto tapahtuu absorptiojäähdytyskoneella yhteistuotantolämmöstä.
 
Turku viilenee jätevedellä, Tampere hakee kylmää Näsijärvestä

 

Kaukojäähdytystä on ollut Turussa yhtä kauan kuin Helsingissä. Tampereella ensimmäiset rakennukset tulevat jäähdytyksen piiriin tänä vuonna.

 

Edullisimmaksi ja ekologisimmaksi jäähdytysenergian lähteeksi osoittautui Turussa kaupungin jätevesi, joka käytetään jäähdytykseen sen jälkeen, kun siitä on otettu lämpö talteen kaukolämpöverkostoon. Jäähtyneellä jätevedellä kaukojäähdytysvesi viilennetään seitsemään asteeseen.

 

Sekä jäähdytystä että lämpöä tuottavasta Kakolan lämpöpumppulaitoksesta on tullut paikallinen menestystarina. Jätevedestä saadaan 10 prosenttia turkulaisten tarvitsemasta kaukolämmityksen energiasta ja 90 prosenttia nykyisten asiakkaiden jäähdytystarpeesta. Vikatilanteissa ja kesähelteillä kylmää tehdään myös varatuotantolaitoksilla.

 

– Kaukojäähdytysverkon idea on tiivis rakennustiheys, koska sen rakentaminen on kallista. Siksi kylmäjakelu pysyttelee keskustan alueella vastaisuudessakin. Uusia asiakkaita liittyy vuodessa viidestä kymmeneen. Jäähdytyksen tuotantoa voidaan kasvattaa, koska toiselle lämpöpumppuyksikölle on jo varaus, lämmönhankintapäällikkö Ilkka Syrjälä Turku Energiasta arvioi.

 

Turun yliopistollinen keskussairaala, jossa ilmastointi, sairaalalaitteet ja palvelinsali tarvitsevat viilennystä, on yksi kaukojäähdytyksen 55 sopimusasiakkaasta. Niitä ovat lähinnä suuret toimistot ja liikekiinteistöt sekä jokunen asuintalo.

 

Tampereella liitetään ensimmäinen asiakas orastavaan kaukojäähdytysverkostoon 1.7. Varsinainen jäähdytyslaitos, jonka teho riittää tuhansien asukkaiden jäähdytystarpeen, valmistuu reilun vuoden päästä Naistenlahden rannalle. Sieltä rakennetaan yhdysjohto Ratinan alueelle ensimmäisten liittymien luo.

 

Kylmän lähde on Näsijärven syvänteessä, jossa veden lämpötila on kesän kuumimpanakin kautena korkeintaan 10 celsiusastetta. Silloin lämpötilaa joudutaan muutaman viikon ajan priimaamaan, sillä asiakkaille on luvattu kahdeksanasteista jäähdytysvettä.