Täyttöasteen pienentäminen auttaa riskivesitorneja
Jyväskylässä sortuneen Kangasvuoren vesitornin koossapitävä betonipalkki oli korroosion nakertama. Vastaavan vaurion selvittäminen ei onnistu normaalilla kuntotutkimuksella.
Onnettomuustutkintakeskus on antanut ympäristöministeriölle Turvallisuustutkintalain 525/2011 25§:n mukaisen ilmoituksen onnettomuusuhasta, joka liittyy elementtirakenteisiin vesitorneihin.
Ilmoituksen taustalla on marraskuun alussa Jyväskylässä sortuneen vesitornin onnettomuustutkinta, joka on valmistunut. Onnettomuustutkintakeskus ehdottaa, että sortuneen tornin kaltaisien tornien, joissa on jännitettyjä rengasmaisia betonipalkkeja, kuormitusta rajattaisiin toistaiseksi pienentämällä vesitornien täyttöastetta.
Jyväskylän Kangasvuoressa 3.11.2012 sortuneen vesitornin paikkatutkintaa tehtiin yhteistyössä Keski-Suomen poliisilaitoksen teknisen rikostutkimuskeskuksen ja Jyväskylän Energian tilaamien asiantuntijoiden kanssa.
Sortuneen vesitornin vauriot kartoitettiin ja sen rakenteista otettiin näytteitä. Näytteille tullaan tekemään kokeita niiden kunnon ja lujuuden selvittämiseksi. Onnettomuustutkintakeskus on antanut tornin omistajalle luvan onnettomuuspaikan raivaamiseen.
Tornin seinä- ja kattoelementit sekä ylempi vetorengas säilyivät romahduksessa suhteellisen ehjinä. Lattiaelementeissä, niitä kannatelleissa pilareissa ja varren jatko-osassa oli suurempia vaurioita. Nämä vauriot todennäköisesti syntyivät sortuman seurauksena.
Vesisäiliön lattiaelementtejä sitonut ja seiniä tukenut jännitetty rengasmainen betonipalkki sen sijaan oli katkennut. Tämä puristusrengas muodostui lattiaelementtien ulkoreunoista ja niitä sitoneista jännitetyistä teräsnipuista. Katkennut rengaspalkki on tornin koossapysymisen kannalta kriittinen rakenneosa.
Rengaspalkissa oli neljä jännitettyä teräsnippua, joista kukin koostui 44 kappaleesta teräksiä. Kukin nippu oli erillisessä suojaputkessa, joka oli täytetty jännittämisen jälkeen injektoimalla. Suojaputket olivat palkissa tasaisin välein päällekkäin. Nipuista kaksi ylintä oli kärsinyt huomattavia korroosiovaurioita. Vauriot olivat merkittäviä ja niiden syntyä sekä vaikutusta onnettomuuteen selvitetään jatkotutkimuksissa.
Teräsnippujen vauriot tekivät tornin rakenteesta suunniteltua heikomman ja mahdollistivat sortumisen, jonka tarkempia syitä selvitetään jatkotutkimuksin ja -kokein. Alustavassa selvityksessä palkin laskemissa ei havaittu mitoitusvirheitä.
Korroosiovaurio oli laadultaan ja sijainniltaan sellainen, ettei sen selvittäminen ole käytännössä normaalein kuntotutkimuksen menetelmin mahdollista. Betonin sisällä olleessa suojaputkessa nipussa sijainneiden terästen vauriot ovat paikallisia ja vaikeasti havaittavia.
Onnettomuustutkintakeskus ehdottaa, että vastaavan jännitetyn rengaspalkin sisältävien tornien kuormitusta rajattaisiin toistaiseksi vesitornien täyttöastetta pienentämällä.
Jatkoselvityksissä keskitytään siihen, onko rengaspalkin rakenteen heikkeneminen yksin aiheuttanut sortumisen. Kuormituksen ja käytön vaikutusta vaurioiden syntyyn ja sortumaan selvitetään. Samoin selvitettävänä on rakenteen terästen vaurioitumisen syyt. Onnettomuustutkintakeskus julkaisee tapahtuneesta kattavan raportin tutkimusten valmistuttua.
