Jätedirektiiveistä alustava sopu EU:ssa ─ uusia kunnianhimoisia kierrätystavoitteita jätteille
Uusien EU-direktiivien mukaan tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035.
EU:ssa on päästy alustavaan sopuun kuuden jätealan direktiivien muuttamisesta jäsenmaiden, parlamentin ja komission kesken maanantaina päättyneessä kolmikantaneuvottelussa. Suurimmat muutokset tulevat koskemaan jäte-, pakkaus- ja kaatopaikkadirektiivejä. Suomessa muutokset edellyttävät lisätoimia kierrätyksen tehostamiseksi.
Muutosten keskeisenä tavoitteena on edistää kiertotaloutta sekä vähentää kaatopaikoille ja polttoon menevän jätteen määrää. Näin tehostetaan materiaalien ja luonnonvarojen käyttöä. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Myös muovi-, lasi-, metalli-, puu- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteiden kierrätystavoitteita nostetaan selvästi nykyisestä.
Jatkossa komission tulee lisäksi selvittää mahdollisuuksia asettaa tavoite muun muassa ruokajätteen vähentämiselle, tekstiilijätteen ja biojätteen kierrätykselle, pakkausten uudelleenkäytölle, rakennus- ja purkujätteen eri materiaalivirtojen hyödyntämiselle sekä jäteöljyn regeneroinnille tai muulle vastaavalle kierrätykselle.
Uusiin tavoitteisiin päästään lisäämällä ja tehostamalla jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä. Jatkossa jäsenmaiden on aina järjestettävä lasi-, metalli-, paperi-, muovi- ja biojätteiden erilliskeräys, ja velvollisuudesta saa poiketa vain erityisin perustein. Erilliskeräys voi olla järjestetty kiinteistökohtaisesti tai aluekeräyksenä. Tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä.
Kaatopaikoille saa EU:ssa sijoittaa vuonna 2035 korkeintaan 10 prosenttia syntyvän yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. Suomessa tämä tavoite on jo nyt lähestulkoon saavutettu.
Tavoitteena on myös kehittää toimia, joilla vähennetään jätteen määrää ja haitallisuutta. Jäsenmaiden tulee muun muassa edistää tavaroiden suunnittelua ja valmistamista niin, että ne voidaan käyttää uudelleen, korjata ja kierrättää.
Myös Suomessa yhdyskuntajätteiden ja pakkausjätteiden syntypaikkalajittelua ja erilliskeräystä on lisättävä merkittävästi niin kotitalouksissa kuin elinkeinotoiminnassa, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Tällä hetkellä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 35-40 prosenttia.
Lisäponnistuksia tarvitaan erityisesti muovi- ja puupakkausten kierrätyksessä, sillä näitä koskevat tavoitteet nousevat suhteessa eniten verrattuna Suomen nykyisiin tavoitteisiin ja kierrätysasteisiin. Kaikkia pakkausjätemateriaaleja koskevan kokonaiskierrätystavoitteen saavuttamiseksi puupakkausjätteen kierrätysastetta tulisi kyetä nostamaan selvästi yli puupakkausjätteen kierrätykselle asetetun vähimmäistavoitteen.
-EU on asettanut selvät suuntaviivat jätteen kierrätyksen lisäämiselle ja kiertotalouden edistämiselle jätealalla. Tavoitteet ovat haastavat, mutta meidän on otettava rohkeasti haaste vastaan, jotta Suomi voi lunastaa paikkansa kiertotalouden edelläkävijämaana, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kommentoi.
-Suomen kannalta hankalin asia neuvotteluissa oli puupakkausjätteen kierrätystavoitteet. Olen tyytyväinen, että saimme läpi tavoitteemme, jossa puupakkausjätteen kierrätystavoite asettui saavutettavissamme olevalle tasolle ja puisten kuormalavojen korjaus voidaan laskea mukaan tavoitteeseen, Tiilikainen sanoo.
-Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikilta jätealan toimijoilta – kotitalouksilta, jätteen tuottajilta, yksityisiltä ja julkisilta jätehuoltoalan yrityksiltä ja laitoksilta, viranomaisilta ja lainsäätäjiltä – merkittäviä lisätoimia. Yhteen hiileen puhaltamalla saavutamme parhaimmat tulokset, Tiilikainen uskoo.
Jäte-, pakkausjäte- ja kaatopaikkadirektiivien lisäksi neuvotteluissa hyväksyttiin vähäisempiä, lähinnä raportointiin liittyviä muutoksia romuajoneuvo-. sähkölaiteromu- ja paristodirektiiveihin. Direktiivimuutokset hyväksytään lopullisesti ensi vuoden alussa. Ne julkaistaan ja tulevat voimaan todennäköisesti kesällä 2018. Suurin osa säännöksistä on pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä kahden vuoden kuluttua niiden voimaantulosta eli näillä näkymin viimeistään kesällä 2020.
(Lähde: Ympäristöministeriö)
