Hätkähdyttävä selvitys – epäeettisyys rehottaa kunnissa?

Kuntapäättäjistä peräti 58 prosenttia on törmännyt lahjontaan, suhteiden hyödyntämiseen tai muuhun epäeettiseen toimintaan oman organisaationsa sisällä. Hätkähdyttävä tulos on peräisin Konsulttiyhtiö EY:n helmikuussa toteuttamasta kyselystä.

Kyselyyn vastanneista 62 prosenttia edusti yli 500 henkilön organisaatioita. Näissä organisaatioissa peräti 75 prosentissa vastaajat olivat havainneet epäeettistä toimintaa.

Tietämättömyys ihmetyttää

Tyypillistä vastaajien havaitsemaan epäilyttävää toimintaa oli suhteiden hyväksikäyttö (43 %) ja toimivallan väärinkäyttö (35 %). Kuntapäättäjistä 12 prosenttia koki yksityisen sektorin toimijoiden koettelevan hyvän tavan rajoja antamalla kuntasektorin edustajille henkilökohtaisia etuja matkojen, ravintolakäyntien ja pääsylippujen muodossa.

Varsinaiseksi uhaksi epäeettisen toiminnan koki organisaatioissaan 41 prosenttia vastanneista kuntapäättäjistä. Asiantuntijaa ihmetytti tuloksissa erityisesti se, kuinka huonosti kuntapäättäjät olivat kartalla siitä, miten omassa organisaatiossa epäeettistä toimintaa valvotaan.

-Se oli hämmästyttävää, ettei 76 prosenttia vastanneista kuntapäättäjistä edes tiennyt, onko heillä käytössä code of conduct (eettiset toimintaohjeet) tyylinen ohjeistus. Yrityspuolella nämä ohjeistukset ovat hyvin tavallisia. Tuleeko sitten kuntapuolella ohjeet enempi lainsäädännöstä, pohtii väärinkäytöksiin erikoistuneen tiimin johtaja Markus Nylund.

Isännän ääni tarpeen

Toinen kyselyn tekijöiden silmään tuloksissa pistänyt ero yksityiseen sektoriin verrattuna oli konsernivalvonnassa. Kun yritysmaailmassa tytäryhtiöitä johdetaan hyvinkin tiukasti emoyhtiöstä käsin, niin kuntapuolella kuntien omistamat osakeyhtiöt ovat korostetusti itsenäisempiä. Samalla niissä tehdyt päätökset eivät pääse julkisuuden avokeilaan.

-Kyllä kunnan tulee saada tietoa myös tytäryhtiöistään. Usein vedotaan tiedonsaannissa yrityssalaisuuteen, mutta minun nähdäkseni kuntien omistamissa osakeyhtiöissä on hyvin vähän sellaisia yrityssalaisuuksia, jotka estäisivät omistajaa saamasta tietoja toiminnasta. Konsernivalvonnan pitää olla relevantti asia kuntapäättäjille. Yksityisellä puolella konsernin ohjaukseen liittyvät kysymykset kuuluvat emoyhtiön hallitukselle, Nylund arvioi.

Kysely lähettiin vajaalle 3000 kuntasektorin toimijalle. Vastauksia saatiin 367. Onko kyselyn tulokset luotettavia, kun vastanneita vain hieman yli 12 prosenttia?

-Ainahan vastauksia saisi enemmän olla. Määrä alkaa kuitenkin olla sitä luokkaa, että tuloksiin voi luottaa. Toisaalta kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä pitää tehdä varovasti, Nylund myöntää.

 

Selvitys kokonaisuudessaan EY:n sivuilla

 

 PEKKA MOLIIS