ROTI 12.5.2017

Konseptitalo – rakennetun ympäristön rumentaja, kaunistaja vai ratkaisu kaikkeen?

Räätälissä tehty puku istuu käyttäjälleen hyvin ja on aina kallis. Se, onko malli ja kuosi kantajalleen sopiva − on makuasia. Rakentamisessa on hieman samaa analogiaa. Kaikki kaavat tähtäävät hyvään ja laadukkaaseen rakennettuun ympäristöön. Tällöin toteutus on aina yksilöllistä ja näin myös tekemisen hinta on korkeampi. Mittatilauspuku on edullisempi, kuten tuotteistettu konseptitalokin. Mutta mittatilauspuku sopii varsin hyvin kantajalleen ja tuotteistettu konseptitalo asujalleen. Kyseinen talo on myös muokattavissa rakennettuun ympäristöön.

Alussa on idea, josta tehdään konsepti. Se on kirjallinen kuvaus ideasta. Konseptin ensimmäinen toteutus on prototyyppi. Kun todetaan, että kaikki toimii ja kaikki puutteet on korjattu, on käsissä tuote, jota voidaan monistaa.

Pitäisikö meidän miettiä suhtautumistamme tuotteistettuun rakentamiseen uudestaan? Tuotteistetuissa konseptitaloissa on suunnittelun, toteutuksen ja lopputuloksen kannalta monta hyvää asiaa.

Suunnittelussa on aina kiire ja suunnittelijoista on pulaa. Kiireessä on usein kiusaus ja monesti myös turvallista käyttää väljempää mitoitusta, jotta virheitä ei pääse tapahtumaan. Tämä voi ilmentyä kohtuullisen vankkoina rakenteina. Ylisuunnittelu on yhtä vakava virhe kuin alisuunnittelu. Siitä vain jää kovin harvoin ”kiinni”.

Ammattitaidottomuus tai kiire ei saa olla syy yli- tai alisuunnittelulle. Oikea ja tarkoituksenmukainen suunnittelu tuo säästöjä. Osaoptimoinnin syöpä on sitä, kun keskitytään karsimaan yksityiskohtia ja turmellaan kokonaisuus. Tätä on syytä välttää, tai ainakin se pitää tiedostaa. Kiireessä ilman ymmärrystä osaoptimoidaan pois esimerkiksi ne pienet aiheet, jolla arkkitehti on halunnut tehdä talosta hieman kauniimman.

Tuotteistetuissa ratkaisuissa suunnitteluun voidaan panostaa ja tehdä se tarkemmin. Silloin on mahdollista laskea enemmän, tarkastella riskikohtia perusteellisemmin, tutkia ja kehittää pienempiäkin yksityiskohtia, koska kaikki tehty työ toistuu. Näin itselleen voi asettaa haasteen: tehdään normien mukainen talo, joka on rakenteiltaan viisi prosenttia kevyempi, kun kaikki väljä mitoitus on jätetty pois.

Näin teemme kestävän kehityksen mukaisia taloja – käytämme vähemmän materiaaleja ja kustannustehokkaasti. Toisaalta voimme kehittää tuotetta laadukkaammaksi ja kauniimmaksi kustannustehokkaasti, koska nyt on mahdollista keskittyä pieniin asioihin ja yksityiskohtiin.

Tekemisen laatu on aina parempi, kun työsuoritteita toistetaan kohteesta toiseen. Työmaalla on tällöin käytössään tarkemmat suunnitelmat ja tekeminen on tarkemmin hallinnassa. Näin virheiden määrä on varmuudella vähäisempi ja niiden välttämiseen on paremmat mahdollisuudet.

Esivalmistettujen komponenttien käyttö, kuten tuotteistettu parvekeratkaisu tai kylpyhuone-elementti, on helpompaa verrattuna siihen, että kaikki rakennetaan alusta asti paikan päällä. Näin rakentamiseen kuluvaa aikaa saadaan turvallisesti lyhennettyä, vähennettyä tekemistä työmaalla ja alennettua kustannuksia.

Toimitaan kuten autoteollisuudessa ja käytetään samoja komponentteja eri tuotteissa. Näin komponenttien kehittäminen on järkevää ja niiden kehittämisessä voidaan keskittyä yhä enemmän parempaan arkkitehtuuriin ja toimivuuteen. Tällöin on mahdollista hioa pienempiä yksityiskohtia, jolloin hyvä laatu muuttuu myös laadukkuudeksi.

Kaavoitus asettaa tuotteistettujen rakennusten suhteen haasteen. Tuote on kokonaisuus, jota ei voida muokata täysin vapaasti. Sen sijaan sitä on mahdollista muokata rakennettuun ympäristöön soveliaaksi tietyin rajoittein. Rakennusrungon mitoitus saattaa määrittyä talon alla olevien autopaikkojen mukaan ja tämä ratkaisu mahdollistaa sen, että asuinkerroksissa keskikäytäväratkaisu on ainoa vaihtoehto. Tämä on kompromissi, jotta esimerkiksi täydennysrakentamiseen liittyvä pysäköintihaaste pystytään ratkaisemaan ja se on silloin hyväksyttävä – muuten rakennettu ympäristö ei mahdollisesti täydenny.

Hyvä tuote on sellainen, että se on muokattavissa mahdollisimman hyvin kulloiseenkin paikkaan sopivaksi. Näissä tapauksissa kaavoitusprosessissa toimijoiden on asetettava itselleen toisenlainen ”mind set”. Tiedän – se on vaikeaa, mutta onko se mahdotonta? Tuote taipuu, mutta se ei muutu toiseksi. Kun tämä hyväksytään, voidaan tehdä kustannustehokkaasti laadukasta rakennettua ympäristöä.

Meillä on tänään sama työperäinen maaltamuutto-ongelma, kun meillä oli 1970-luvulla. Tosin nyt väki ei katoa Ruotsiin, vaan he jäävät kotiin maaseudulle. Suomi tarvitsee talouskasvua. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisillä on oltava mahdollisuus ja varaa muuttaa kasvukeskuksiin nostamaan Suomi nousuun.

Hienoihin juhliin laitetaan päälle koreaa ja uniikkia haute couturea. Toisaalla voidaan olla ihan yhtä juhlavia ja koreita mittapuvussakin, eivätkä juhlat ole yhtään huonommat – joskus jopa päinvastoin. Vaatteet juhlan mukaan, kuten talotkin paikan mukaan – ei silti pukeuduta tai rakenneta rumasti. Antakaa meille rakentajaräätäleille mahdollisuus. Ja unohdetaan vanhat synnit.

 

Ilkka Alvoittu

ROTI 2017-hankkeen Rakennukset-paneelin jäsen
Hankekehitysjohtaja, NCC Suomi Oy

ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

https://roti2017.wordpress.com
www.twitter.com/ROTI2017
www.facebook.com/ROTI2017
www.roti.fi

 

Jaa artikkeli

Kirjoita oma kommenttisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.