Kiinteistö- ja rakentamisalan foorumin arvion mukaan rakennetun ympäristön osuus Suomen energiankäytöstä on 40 prosenttia ja ihmisten ajankäytöstä jopa 95 prosenttia. Tätä vasten tarkasteltuna on hämmästyttävää, kuinka huonosti kiinteistöala on toistaiseksi hyödyntänyt digitalisoitumisen mahdollisuuksia.

Digitaaliset ratkaisut ovat alalla rakennusinsinöörien, huoltoyritysten ja verottajan nauttima etuoikeus, sillä ne keskittyvät rakennustekniseen suunnitteluun sekä ylläpidon transaktiodatan käsittelyyn. Kuvaavaa on, että Suomen kiinteistökannasta paras kokonaiskuva on verottajalla, jonka intressit ovat kovin yksipuolisia. Missä ovat esimerkiksi Rakennettu Ympäristömme NYT/2025-raportin visioimat kiinteistöomistajia ja loppukäyttäjiä palvelevat ratkaisut?

Alan kehitystä hidastavia ongelmia on useita: kiinteistöalan digitaalisilta ratkaisuilta puuttuu yhteinen perusta, kiinteistötieto on suljettua ja näköalattomuus estää nykytoimijoita näkemästä digitalisoitumisen mahdollisuuksia.

Ensimmäinen näistä on ratkaistavissa ottamalla käyttöön valtakunnallinen kiinteistötunnus. Toisen ongelman ratkaiseminen vaatii eri toimijoiden yhteistyötä, mutta julkisen sektorin tulisi näyttää asiassa esimerkkiä avaamalla hallussaan oleva kiinteistödata yksityisten toimijoiden käyttöön. Yhteiset tietorakenteet ja avoimen datan hyödyntäminen parantaisivat edellytyksiä digitaalisten ratkaisujen kehittämiselle ja avaisivat liiketoimintamahdollisuuksia alan toimijoille. Senaatti-kiinteistöjen senergia.fi-palvelu osoittaa, että esteet ovat ylitettävissä melko helposti – ikävä kyllä mahdollisuus vastaavaan on toistaiseksi vain suuren kiinteistömassan haltijoilla.

Näköalattomuuden korjaaminen vaatii puolestaan uudenlaista kysymyksenasettelua, kuten voisiko kiinteistötietoa käsitellä kilpailutekijänä? Entä jos voisit kiinteistöomistajana osoittaa vuokralaisille, että kiinteistösi ylläpitokustannukset ovat vertailuryhmän alhaisimmat? Entä jos nykymuotoisen energiatodistuksen sijaan asuntosi myyntihintaan vaikuttaisi todellinen energiatehokkuus ja sensoridatan avulla todistettu laadukas sisäilma? Entä jos voisit työnantajana kertoa konttorisi työskentelyolosuhteiden olevan paitsi suositusten mukaisia myös kilpailijoiden konttoreja parempia? Mikä vaikutus energiankulutukseen olisi, jos kiinteistövero perustuisikin kiinteistön hiilijalanjälkeen?

Jos digikehityksen tiellä olevia esteitä saadaan poistettua, voi pienelläkin loppukäyttäjiä koskettavalla innovaatiolla olla koko toimialaa muokkaava vaikutus.

Ismo Tiittanen

Liiketoiminnan kehityspäällikkö, Lassila & Tikanoja Oyj

Ismo Tiittanen

roti-logo

ROTI 2015 kokoaa yhteen yli 90 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Valtiolle, kunnille ja toimialalle esitetään laajalla skaalalla yli 130 suositusta.

Seuraa meitä verkossa!

https://roti2015.wordpress.com

http://twitter.com/2015ROTI

http://facebook.com/ROTI2015

http://www.roti.fi

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *