Katutyöpäivillä tammikuussa päivitettiin esimerkkien kautta vinkkejä toimivien liikennejärjestelyiden hoitamisesta työmailla. Tilanne on parantunut viime vuosina erityisesti Vuoden Katutyömaa-kilpailun myötävaikutuksella, mutta vielä näkyy katukuvassa hurjia esimerkkejä vaarallisista järjestelyistä.
Esteettömyys hyödyntää kaikkia liikenteessä liikkujia. Syyt vaikeampaan liikkumiseen voivat olla moninaiset: toimintaesteisyys, näkövamma tai liikkuminen apuvälineiden kanssa kuten rollaattori, lastenvaunut tai vaikka matkalaukku.
Turussa pidetyillä Katutyöpäivillä kuultiin tärkeä puheenvuoro näkövammaisten esteettömästä kulusta katutöiden aikana. Esteettömyysasiantuntija Juha Sylberg kiitteli, että viimeisen viiden vuoden aikana tilanne on parantunut huimasti. Iso kiitos siitä kuuluu alun perin Helsingin kaupungin järjestämälle Vuoden katutyömaa -kilpailulle. –Määräyksiä ja sanktioita on jo olemassa tarpeeksi, paras tulos on saatu tiedottamisella ja positiivisuuden voimalla, Juha Sylberg totesi.
Juha Sylberg muistuttaa, että näkövammainen havaitsee kepillään vain alhaalla olevat esteet. Suojaus tulee toteuttaa niin, että vältetään törmäys esteisiin.
Ei kepillä vaan porkkanalla
Vuoden Katutyömaa -kilpailun tavoitteena on edistää hyviä työmaakäytäntöjä. Kilpailussa työmaat voivat osallistua parhaiten järjestettyyn työmaajärjestelyyn, ja moniammatillinen raati jalkautuu tutkimaan kilpailussa mukana olevat työmaat. Helsingin lisäksi Espoo on liittynyt mukaan kilpailun järjestäjiin. Nyt tätä kilpailukonseptia pyritään levittämään muihinkin isompiin kaupunkeihin.
Asenne ratkaisee näissä asioissa. – Kyllä sen huomaa jo paikalle tullessa, toteaa Juha Sylberg. Jos työmaapäällikön asenne on negatiivinen, melko varmasti tiedämme jo silloin, että asiat on huonosti järjestetty. –Toisilla työmailla taas oikein kysytään, että mitä voimme vielä tehdä paremmin, jotta voitamme tämän palkinnon.
Pahimmillaan jalankulkija ohjataan kulkemaan autokaistalla.
Sääolosuhteet aiheuttavat lisähankaluuksia järjestelyiden miettimiselle. Valokuvan tapauksessa jalankulkija joutuu kulkemaan syvässä lumisohjossa, ja osan matkaa vilkasliikenteisen Mannerheimintien autokaistalla Helsingissä. Vastaantulevalla autolla ei ole tietoa siitä, että kaistalla voi olla jalankulkija eikä näkövammainen tiedä kulkevansa ajokaistalla.
Pienillä vinkeillä iso vaikutus
Suojaus tulee toteuttaa niin, ettei sivullinen pääse työmaa-alueelle. Huonosti rajatulle ja heikosti opastetulle työmaalle eksyy helposti, jos näkövammainen ei näe ohjausmerkintöjä. Näkövammaiselle tästä voi olla vakavia seurauksia, varsinkin jos työmaalla on peittämättömiä kuoppia maassa.
Hyvin toimiva järjestely voi olla pienestä kiinni. Juha Sylberg kertoo useita käytännön esimerkkejä. Jopa suoja-aitojen jalkojen suunnalla on merkitystä näkövammaiselle. –Aitojen jalat olisi hyvä laittaa työmaan puolelle, muuten niihin kompastuu. Myös pyöräilijät kiittävät tästä.
Pyörällisillä apuvälineillä liikkuvien kannalta olisi tärkeää että pinta on kova ja tasainen. Usein näkee epätasaisia pintoja jotka on päällystetty karkealla sepelillä.
Myös tilapäisten suojateiden reunatuki tulisi olla luiskattu, jotta siitä pääsee yli pyörätuolilla tai rollaattorilla.
Esteettämyyskävely antaa tietoa järjestelyiden toimivuudesta.
Järjestelyiden suunnitteluun on mahdollista saada apua. Yhteistyössä paikallisen vammaisneuvoston ja kokemusasiantuntijoiden kanssa voidaan järjestää esteettömyyskävely työmaalla. Yhteyttä kannattaa ottaa paikalliseen vammaisneuvostoon, Invalidiliittoon tai Näkövammaisten liittoon, jotka välittävät kokemusasiantuntijoita arvioimaan työmaan liikkumisolosuhteita toimintarajoitteisen henkilön kannalta.
Tietoa saa myös Suomen kuntatekniikan yhdistyksen oppaasta Tilapäiset liikennejärjestelyt, jota ollaan juuri päivittämässä. Uusi versio on toivottavasti saatavilla loppuvuodesta.
Esteettömyysasiantuntija Juha Sylbergin Katutyöpäivät-esityksen voit katsoa kokonaisuudessaan täältä.
