HYVÄ ELINYMPÄRISTÖ OSAAVIEN TEKIJÖIDEN TYÖN TULOS

Viherala ja luontopohjaiset ratkaisut ovat osa niitä toimia, joita tarvitaan tulevaisuuden ilmastoviisaiden elinympäristöjen rakentamiseen. Tämä työ vaatii osaavat tekijänsä.

Viherympäristöliitto päivitti alkuvuodesta strategiansa vuosille 2023 – 2032, ja osaamisen vahvistaminen on yksi sen kolmesta päätavoitteesta. Vahva ja laaja osaaminen on ainoa tae siitä, että kykenemme rakentamaan turvallista ja viihtyisää, hyvää elinympäristöä ihmisille ja muille lajeille, niin eläimille kuin kasveillekin.

Osaamisen kehittämisen täytyy luonnollisesti perustua tarpeeseen; niin nykyiseen kuin valistuneeseen arvaukseen tulevasta, sekä määrällisesti että laadullisesti. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, että tutkimus- ja kehitystoiminta sekä käytännön työelämä käyvät aktiivista vuoropuhelua opetushallinnon sekä koulutuksenjärjestäjien kanssa – osaamistarpeita ennakoiden.

Koulutuksen järjestämisessä on luovuttava kankeista raja-aidoista ja nähtävä niitä hyödyllisiä, osaamisen kehittämisen kannalta merkityksellisiä rajapintoja. Viheralalla täytyy esimerkiksi mahdollistaa hortonomien hakeutuminen maisema-arkkitehtiopintoihin, ja laajemmin viheralan osaajien hakeutuminen insinöörien tai ns. harmaan infran koulutusohjelmiin. Näin luodaan tulevaisuuden osaamista kestävän, monimuotoisen ja luontopohjaisen infran rakentamiseen. Laajat mahdollisuudet työkentässä lisäävät myös tutkintojen houkuttelevuutta ja alan vetovoimaa.

Työelämän on oltava mukana opiskelijoiden kouluttamisessa tulevaisuuden ammattilaisiksi, mutta heitä ei pidä jättää yksin. Osaamisen kehittäminen vaatii pedagogista osaamista ja aitoa käytännön tukea työpaikoille tässä haastavassa tehtävässä.

Voisivatko opettajat ehkä toimia yhä enemmän työnantajien tukena opiskelijoiden ohjaamisessa ja opettamisessa? Tämä toki vaatii resursseja, joista on kovasti viime hallituskausina leikattu. Korjaamisessa eivät auta yksittäiset hanketuet, vaan kestävä perusrahoitus ja jatkuvuus.

Voidaan myös varmasti aiheellisesti kysyä, arvostammeko riittävästi osaamista vai tukeudummeko arviossamme tutkinnon suorittamiseen? Erityisesti aikuisten ja ammatinvaihtajien osalta riittävä osaaminen voidaan saavuttaa uuden alan ammatillisen osaamisen hankkimisella. Tällöin ei olisi välttämätöntä suorittaa koko tutkintoa.

Huoli vetovoimasta ja osaajien riittävyydestä

Viheralalla, osana rakennettua ympäristöä, on huoli alan vetovoimasta erityisesti koulutuksen näkökulmasta. Suomessa viheralan vetovoima varsinkin nuorten keskuudessa on heikko, ja kiinnostus on vielä harmillisessa laskutrendissä. Tämä siitäkin huolimatta, että viheralan voisi ajatella tarjoavan sellaisia arvoja, joita nuoret pitäisivät tärkeinä.

Alan ammatillisiin peruskoulutuksiin hakeutuu Suomessa vuosittain noin 1 000–1 200 opiskelijaa, ja näistä vain alle kymmenen prosenttia on yhteishaun kautta alalle hakeutuvia nuoria. Suurin osa hakijoista on aikuisia alanvaihtajia. Pitkällä tähtäimellä alan houkuttelevuus erityisesti nuorten keskuudessa onkin aihe, jota on pidettävä esillä. Samalla on etsittävä keinoja, joilla alasta voitaisiin viestiä nuorille.

Ammatinvaihtajien osalta Viherympäristöliitto kokee suurta huolta hallitusohjelman kirjauksesta lakkauttaa aikuiskoulutustuki. Kuten mainittu, suurin osa alan työvoimasta tulee aikuista alanvaihtajista ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen olisi alalle suorastaan katastrofi. Ala tarvitsee käytännön tekijänsä, ja juuri ammatillinen koulutus tuottaa tätä osaamista.

Sen sijaan ammattikorkeakouluissa hortonomi AMK -koulutukseen tulijoita on riittävästi, mutta yliopistoissa maisema-arkkitehtiopintoihin toivottaisiin lisää hakijoita. Lisäksi erityisesti maisema-arkkitehtikoulutuksen aloituspaikkamäärät pitää saada suuremmiksi, ja valmistuneiden määrä pohjoismaiselle verrokkitasolle.

Ammatillisen koulutuksen osalta Viherympäristöliitto on mukana GREENVEU Erasmus+ -hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa ammattialan, ja erityisesti ammatillisen koulutuksen vetovoimaa viheralalla. Hankkeen avulla on tarkoitus selvittää kohderyhmiltä itseltään niitä arvoja ja ajureita, joilla he ura- ja koulutusvalintaansa tekevät. Toivottavasti tätä kautta löydetään myös keinoja viheralan koulutusten ja työn markkinoimiseen.

Kuva: Hanne Wikström

Taavi Forssell
ROTI 2023-hankkeen Koulutus- ja kehitys  -paneelin puheenjohtaja
Toiminnanjohtaja, Viherympäristöliitto ry

ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa! www.roti.fi  www.roti.fi/blogit