Rakennetun omaisuuden tila (ROTI) 2023 raportin kaikki osa-alueet ovat kehittyneet viimeisen kahden vuoden aikana negatiiviseen suuntaan. Joudumme taklaamaan useita haasteita, jotta tilanne saadaan käännettyä parempaan.

Kiinteistö- ja rakentamisalaan on sijoitettuna 83 prosenttia kansallisesta varallisuudestamme. Investoinneistakin yli puolet kohdistuu rakennettuun ympäristöön. Tarvitsemme kuitenkin systeemistä muutosta, että rakennetun omaisuuden tila kohenisi joka sektorilla.

Kestävyysajattelu on integroitunut osaksi rakennusalan toimintaa. Muutosnopeus on ollut aivan toista, mitä alalla on aikaisemmin nähty. Tärkeää on, että kaikki hankkeet ovat uudistusten rinnalla sekä kannattavia että pitkäikäisiä.

Keskitymme kestävässä kehityksessä usein uudisrakentamiseen, vaikka suurin osa rakennuskannasta koostuu olemassa olevista rakennuksista. Esimerkiksi tyhjiä neliöitä on liikaa. Lähteestä riippuen meillä on jopa 1,2 miljoonaa tyhjää toimistotilaneliötä pelkästään pääkaupunkiseudulla, ja jokainen käyttämätön neliö on resurssien tuhlausta ja kestävän kehityksen este.

Suomi on saari -sanonta pitää paikkansa paremmin kuin koskaan. Ulkoiset yhteytemme nojaavat vesiväyliin ja lentoliikenteeseen, joiden tilanne on jopa parantunut aikaisemmasta. Varsinkin kansainvälistä liikennettä palvelevien lentokenttien osalta on ymmärretty, että infrastruktuuri on investointi, ei kuluerä. Raideliikenteeseen on osaltaan tehty merkittäviä parannuksia valtion ja kaupunkien hankkeissa.

Suomen logistiikasta suurin osa kulkee kuitenkin maanteitä pitkin, ja pääväylien ulkopuolella teiden kunto on heikentynyt entisestään. Ruotsissa on nähtävissä systeeminen muutos, jonka perusteella ylläpidetään valittua liikenneverkon kuntotasoa tulevalla vuosikymmenellä. Sama olisi syytä tehdä meilläkin.

Yhdyskuntatekniikan kunnon heikentyminen on jatkunut yksittäisistä valonpilkahduksista huolimatta. Huoltovarmuutemme kulmakivi rapistuu nopeasti. Etenkin vesi- ja viemäriverkoston kuntotaso heikkenee huimaa vauhtia. Moni vesilaitos pyörii jopa yksittäisten ihmisten varassa. Näillä laitoksilla uudistuksia ei ole lähiaikoina suunnitelmissa, vaikka putkien ja laitteiden kriittinen kunto on tiedossa. Tämän johdosta laitosten yhdistymistä tai tiivistä kumppanuutta täytyy edesauttaa nopeasti.

Sähköverkkojen tilanne on parempi, vaikka energiajärjestelmän murros aiheuttaakin suuria muutostarpeita. Muutoksille on luvattu aikaisempaa pidempiä siirtymäaikoja, joten kustannukset pysyvät paremmin kurissa. Toisaalta toteutettavat investoinnit ajoittuvat pidemmälle ajanjaksolle. Lisäksi esimerkiksi panostukset tuulivoimaan asettavat merkittäviä vaatimuksia siirtoverkoille.

Resursseista rajallisin on osaajien määrä. Ikäjakauman osalta tilanne on kiinteistö- ja rakennusalalla jopa muita aloja pahempi, ja ”harmaa siirtymä” on todellisuutta.

Tarvitsemme osaajaklustereita useammalle sektorille ja maantieteelliselle alueelle osaajapulan hillitsemiseksi. Kaikki kivet pitää kääntää, jotta tilanne pysyy hallinnassa. Koulutuspaikkoja on jo osittain lisätty, tosin ilman määrärahojen vastaavaa kasvua. Englanniksi toimimisen helpottaminen on yksi pieni askel, mutta yksittäisen kielen osaamista ei enää jatkossa voi pitää itsestään selvyytenä.

Asiantuntijoiden ammattitaidon hyödyntämisen pitää olla jatkossa yhä kokonaisvaltaisempaa. Tarvitsemme käyttäjien tarpeiden tunnistamista ja holistista suunnittelua. Meidän on mahdollistettava rakennuskannan ja materiaalikierron hyödyntäminen nykyistä paljon paremmin.

Jatkossa teemme vähemmällä enemmän – halusimme tai emme.

Kuva: Mirkku Merimaa

Janne Tähtikunnas

ROTI 2023-hankkeen projektinjohtaja
Toimitusjohtaja, RIL

ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa! www.roti.fi
www.roti.fi/blogit

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *