Onnistunut taide rakennetussa ympäristössä?
Visuaalisen taiteen toteuttamisessa ollaan ainutkertaisen äärellä. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, samanlaisia taideteoksia ei usein kohtaa.
Julkinen taide on pitkälti uniikkia ja paikkasidonnaista, josta jää erityinen muistijälki. Sen rooli osana rakennettua ympäristöä on moninainen. Altistumme taiteelle eri tavoin. On taideteosten ajallinen olemassaolo elinympäristöissämme, mutta myös taidehankkeiden vuosien pituiset toteutusprosessit. Työhön linkittyy monialaisesti ihmisiä, joiden osaaminen osana kokonaisuutta on tärkeää. Olen kuullutkin ilahduttavan usein, että taiteen toteutukseen osallistuminen on tuonut työpäiviin elämyksiä ja merkityksellisyyttä.
Itselleni onnistunut taide rakennetussa ympäristössä on erilaista muotokieltä ja sisältöä kuin muu ympärillä oleva. Pidän siitä, että teokset haastavat, ihastuttavat yksityiskohdillaan ja tuovat uuden näkökulman. Jotkut niistä ovat historian havinaa, kertoen eri ajasta ja arvoista.
Nykyisyydessä pidän siitä, että julkiselle taiteelle annetaan sijaa yhä useammin rakennushankkeissa. Taiteilijoiden osallisuus hyvän elinympäristön suunnittelussa ja kehittämisessä on lisääntynyt.
Taiteilijan näkökulma työhön on erilainen. Hän ei etsi suunnitteluratkaisuja rakenteellisista tai toiminnallisista lähtökohdista. Hänen ei tarvitse ratkaista, kuinka bussikaistat, parkkihallien kansirakenteet tai hulevesien hallinta toteutetaan. Taiteelta odotetaan jotakin aivan muuta. Taideteokset voivat ”häiritä” tarkoin ohjattuja suunnitteluprosesseja tuottaen ympäristöön iloisia ja vakavia sisältöjä elämänmakuisesti. Onnistuneita teokset ovat, kun niissä tuodaan tutuksi käynyt asia toisella tapaa näkyväksi. Taiteelliset ansiot ovat selviä hyvissä teoksissa.
Onnistunut taideprosessi huomioi asukkaat viestinnällä. Taiteilija pohtii aina osana luomisprosessiaan katsojien ja teostensa kohtaamista sisällöllisellä ja konkreettisella tasolla. Asukkaat tarvitsevat aikaa ja mahdollisuuden tutustua tulevaan julkiseen taideteokseen sen tekovaiheesta alkaen. Taideteoksen pitäisi jollakin tavalla resonoida katsojansa kanssa, herättää tunteita ja kutkuttaa älyä.
Julkisten taideteosten ei tarvitse olla helppoja, koska silloin aliarvioidaan asukkaita. Jos on mahdollista kasvaa taiteen keskellä, tämä lisää tasa-arvoa ja kasvattaa kunkin omaa ymmärrystä siitä, millaisista sisällöistä taiteessa pitää. Silloin myös opitaan tilaamaan taideteoksia ja vaatimaan niiden toteutusta osaksi omaa elinympäristöä.
Julkinen taide kehittyy ja haastaa myös rakennetun ympäristön suunnittelijoita. Suomessa täytyisi luottaa enemmän taiteilijaan suunnitteluprosessin osana. Taitelijan pitäisi antaa valita teostensa näköiset sijoituspaikat, uskoa häneen taiteen sisällöllisissä kysymyksissä sekä käydä rakennushankkeissa taiteilijan kanssa yhdenvertaista vuoropuhelua.
Onnistunut taidehanke vaatii osana rakennettua ympäristöä luottamusta ja monialaista yhteistyötä sekä ennen kaikkea taiteen hankintaprosessien kehittämistä. Uniikkia ja aikaa kestävää teosta ei luoda hetkessä, eikä ilman resursseja.
Mietin välillä, kuullaanko asukkaiden ääntä taiteen toteuttamisen laajuudessa? Suomen taiteilijaseuran (2014 ja 2016) ja Taiteen edistämiskeskuksen (2020) teettämien kyselytutkimusten mukaan yli 70 prosenttia asukkaista toivoo taideteoksia osaksi elinympäristöään. Tunnistetaanko tämä toive riittävästi kuntien kaavoitus- ja rakennushankkeissa?
Lähteet:
Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja, TNS Galup, Suomen Taiteilijaseuran Prosentti taiteelle -hankkeen teettämät kyselytutkimukset 2014 ja 2016.
Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja, Kantar, Taiteen edistämiskeskuksen vuonna 2020 teettämä kyselytutkimus kansalaisten suhtautumisesta julkiseen taiteeseen.
Marjukka Korhonen
ROTI 2021 Arkkitehtuuri, muotoilu, suunnittelu ja taide -paneelin jäsen
Kuvanveistäjä, KuM
ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi