YHDYSKUNTATEKNIIKKA POSITIIVISESTI NÄKYVÄKSI

Kaupunkien energia-, jäähdytys-, vesi- ja jätehuolto rakentuvat maanalaisten verkostojen varaan. Piilossa oleva kunnallistekniikka nostaa päänsä pinnan yläpuolelle erikokoisina asemina ja muuntajina. Nämä tekniset laitteet ja rakennukset sijoittuvat osaksi arkiympäristöämme, katujen varsille ja puistojen kupeeseen. Pelkästään Helsingissä on yli 7 500 sähkönjakokaappia elävöittämässä katukuvaa – tai ankeuttamassa sitä.

Näihin näkymiin voimme kuitenkin itse vaikuttaa. Jakokaappien ja muuntamoiden taideteokset värittävät kaupunkikuvaa jo monissa paikoissa. Kohteeseen huolella mietitty taide tuo iloa ihmisille ja ehkäisee myös töhryjen syntymistä. Joskus korostamisen sijaan on parempi kadottaa. Sähkönjakokaappi voidaan esimerkiksi maalata neutraaliin sävyyn ja näin sulauttaa se rakennuksen kivijalkaan.

Pienten kaappien ja keskusten ohella huomioita kannattaa kiinnittää myös suurempien rakennusten ulkonäköön. Keskelle katutiloja sijoittuvien teknisten rakennusten ulkomuotoa pitäisi pohtia osana kaupungin tai korttelin ilmettä.

Laitteiden sisällä oleva tekniikka asettaa julkisivulle joitakin rajoituksia, mutta paljon on mahdollista silti tehdä. Esimerkiksi raitiotien sähköasemat voidaan toteuttaa viherseinäisinä, niiden julkisivu voidaan suunnitella arkkitehtonisesti laadukkaaksi tai julkisen taiteen keinoin.

Ympäristön koettu laatu vahvistaa asukkaiden kiintymystä ja ylpeyttä omasta lähiympäristöstään − tehdään yhdessä yhdyskuntatekniikka positiivisesti näkyväksi!

Yhdyskuntatekniikan piirissä vaikuttaa ja toimii kymmenien eri alojen ammattilaisia, joiden työtä ohjaavat lukuisat julkiset ja yksityiset tahot. Kun yhteisenä tavoitteena on rakentaa viihtyisä ja toimiva ympäristö, saavutetaan parhaat tulokset rajat rikkovalla yhteistyöllä. Silloin löydetään myös uusia mahdollisuuksia ja toteutustapoja.

Tekniset ja visuaaliset ratkaisut parantuvat jatkuvasti, ja kehitämme yhä ekologisempia ja käyttäjät paremmin huomioivia ympäristöjä. Rakennusmateriaalien elinkaari, kiertotalouden ratkaisut ja energiatehokkuuden maksimointi ovat keskeisessä roolissa tulevaisuuden ympäristöjä rakennettaessa. Ekologinen kaupunki on ylpeyden aihe myös asukkaille.

Esimerkiksi Helsingin Kruunuvuorenrannan koonta-asema hurmaa arkkitehtuurillaan. Alueen imujätejärjestelmän sydän korostaa korkealuokkaista clentech-osaamista ja luo kaupunkikuvaan positiivista nostetta.

Koonta-aseman on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy ja se palkittiin Vuoden 2017 Betonirakenne -palkinnolla. Näkyvällä paikalla, asuinkorttelia vastaapäätä sijaitseva rakennus on kiinni jyrkässä kallioseinämässä, jonka jäkäläpinta inspiroi julkisivun kuvioinnin suunnittelun. Suurikokoiset suunnikkaan muotoiset julkisivuelementit ovat kolmiulotteisia ja ulkopinnaltaan vaihtelevia. Niistä muodostuu jatkuva, sattumanvaraisesti muuntuva kuvio, kuten kallion jäkälissä. Ruosteenpunainen, umbra-värjätty betonipinta vaihtaa ilmettä auringon suunnasta riippuen.

Onnistunut design on paitsi visuaalista, myös toimivaa. Asukkaiden viihtyvyys ja huoltoliikenteen sujuvuus varmistettiin hyvällä suunnittelulla. Rakennus ja sen pihamuurit piilottavat toimintaa ja huoltoliikenteen.

Oulun Energia juhlisti 125-vuotista taivaltaan sekä uuden yhtiön alkua valotaideteoskilpailulla. Teosten kohteina ovat Energiatalon julkisivu ja Merikosken voimalaitoksen lamellipato. Ansioituneiden suomalaisten valosuunnittelijoiden ja taiteilijoiden kesken käydyn kisan voitti molemmissa kohteissa Ari Tiilikainen. Tiilikaisen voittotyö valaisee Lamellipatoa edelleen. Teoksen inspiraationa on ollut vedestä syntyvä voima ja energia, joka muuttuu valoksi.

Molempien kohteiden valaistus on toteutettu hyvin muuntautumiskelpoisesti. Valoteoksia varten tehtyjen laitteistojen ja tekniikan avulla voidaan kohteissa esittää myös muiden suunnittelijoiden valotaideteoksia. Tehty sijoitus on pitkäikäinen ja tulevaisuuden tarpeisiin muokattava.

Pia Salmi,

ROTI 2021 -yhdyskuntatekniikka-paneelin jäsen

Teollinen muotoilija, yksikön päällikkö Design Studio, WSP Finland Oy

 

Lähteet:

Koonta-asema: Timo Kiukkola, arkkitehti SAFA, B&M arkkitehdit.

Oulun Energia: Birgitta Mäki, viestintäpäällikkö, Oulun Energia.

 

Kruunuvuorenrannan koonta-aseman julkisivun kuviointi sai inspiraationsa taustakallion jäkäläpinnoista. (Kuva: Timo Kiukkola)

 

Oulun Energiatalon julkisivun ja Merikosken voimalaitoksen lamellipadon valaistukset on rakennettu muunneltaviksi. Tekniikka toimii alustana valotaiteilijoiden teoksille. (Kuva: Kati Leinonen, Oulun Energia)