Kaunista, kestävää, yhdessä!
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen:in lanseeraama New European Bauhaus -aloite tähtää kokonaisvaltaiseen systeemiseen muutokseen rakentamisessa. Hänen mukaansa on kyse kestävän kehityksen ja viihtyvyyden yhteensovittamisesta tavalla, joka tuo Euroopan vihreän kehityksen periaatteet käytännön tasolle ihmisten arkeen.
von der Leyenin mukaan kaikki luovuus on nyt tarpeen: ”Uusi eurooppalainen Bauhaus on toivoa korostava projekti, jossa haemme parempia yhteiselämän muotoja pandemian jälkeiseen aikaan.”
Aloitteen taustahahmo on professori Joachim Schellnhuber Potsdam-Institute for Climate:sta. Hän on ollut vuosikymmeniä yksi ilmastonmuutoksen keskeisistä asiantuntijoista maailmassa. Schellnhuberin pääajatus on hyvin yksinkertainen − metsät sitovat ilmasta hiilidioksidia ja puutuotteet varastoivat sen rakennettuun ympäristöön.
New European Bauhaus ei kuitenkaan jää tähän. Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä. Aloitteen kantavana lähtökohtana on kaataa alojen välisiä raja-aitoja ja toimia siltana tieteen, teknologian, taiteen ja kulttuurin välillä. Teemoina ovat kiertotalous, jakamistalous, vähähiilisyys rakentamisessa.
Pääosaan nostetaan kuitenkin kauneus. Pyrkimyksenä on luoda kaunista, kestävää ja käyttökelpoista rakennettua ympäristöä.
Kaikki nämä ovat arkkitehdin osaamisalueeseen hyvin istuvia periaatteita. Arkkitehdin ammattitaitoa on sovittaa yhteen eri alojen asettamia tavoitteita – toisin sanoen luoda siltaa tieteen, teknologian, taiteen ja kulttuurin välille. Mutta mitkä ovat niitä arkkitehtien osaamisalueita, jotka täytyy huomioida siirryttäessä laajamittaisesti puu- ja vähähiiliseen rakentamiseen, yrittäen tehdä se vieläpä kauniisti?
Arkkitehtien ammattitaito on hyvin laaja-alaista, joka käsittää taiteellisen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen ulottuvuuden. Teknistaloudellisen ymmärtämyksen lisäksi nämä aihealueet kuuluvat erottamattomina kaikkeen ympäristön suunnitteluun, mutta myös kierto- ja jakamistalouden toimintamalleihin.
Arkkitehtisuunnittelu on avainasemassa kierto- ja jakamistalouden toimintamallien toteutumisessa rakennetussa ympäristössä. Hyvällä suunnittelulla voidaan toteuttaa tiloja, jotka palvelevat käyttäjien muuttuvia tarpeita sekä tiloja, jotka mahdollistavat jopa useita käyttötarkoituksia eri käyttäjäryhmille.
On järkevää pyrkiä hakemaan ratkaisuja, joilla voidaan hyödyntää jo olemassa olevia tiloja ja materiaaleja siten, ettei synny hukkaa. Kun edellä mainitut tavoitteet toteutetaan rakennusten käytönaikainen energiankulutus minimoiden ja uusiutuvan energian tuotanto mahdollistaen, vaikutus ilmaston kannalta on jo todella merkittävä.
Hyviä esimerkkejä kierto- ja jakamistalouden toimintamallien toteutumisesta rakennetussa ympäristössä on käytössä jo nyt. Ei ole siis kysymys täysin uudesta ajattelusta. Esimerkiksi hyvin suunniteltu julkinen tila mahdollistaa tilojen käytön eri tarkoituksiin eri vuorokauden aikoina. Suomalaisessa asuntosuunnittelussa on jakamistaloudella pitkät perinteet. Esimerkiksi yhteiset pesutuvat, talosaunat ja pyörävarastot ovat meille tuttuja arkipäivän innovaatioita, joita Keski-Euroopasta saa usein etsiä.
On hyvä muistaa, että rakennukset suunnitellaan aina johonkin olemassa olevaan kontekstiin, oli se sitten ainutlaatuinen luontoympäristö tai vuosisatojen saatossa kehittynyt rakennettu kaupunkitila. Paikallisuus on rakentamisen monimuotoisuuden ja innovatiivisuuden lähde. Laadukas paikkaan sopiva toteutus onkin aina ollut arkkitehdin työn keskiössä.
Vielä muutama sana kauneudesta: New European Bauhaus on siis yhteinen intensiivinen pyrkimys luoda kaunista, kestävää ja viihtyisää rakennettua ympäristöä ympäristöystävällisen toiminnan maksimissa. Mutta ennen kaikkea se on pyrkimys taata terveellinen elinympäristö myös tuleville sukupolville.
Ratkaisut edellyttävät intensiivistä vuoropuhelua ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Vuoropuhelusta syntyy myös arkkitehtuuri, joka on aina oman aikakautensa rakennuskulttuurin ilmentymä. Rakennettu ympäristö kertoo siis meidän tarinaamme, toivottavasti se tekee sen tulevaisuudessa ystävällisesti, kauniisti ja koko luomakuntaa arvostaen.
Veera Rautaheimo
ROTI 2021 Rakennukset -paneelin jäsen
Hallituksen puheenjohtaja, Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry
Toimitusjohtaja, LPR-arkkitehdit Oy
ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi