Rakennettu ympäristö on hyvinvointimme perusta
Rakennetun ympäristön merkitys on tärkeämpää kuin uskommekaan. Winston Churchill osasi aikoinaan jo kiteyttää hyvin ”Me muokkaamme rakennettua ympäristöä, jonka jälkeen se muokkaa meitä”. Rakennetulla ympäristöllä on todettu olevan tärkeä vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Ei siis ole yhdentekevää, miten me suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme rakennettua ympäristöä.
Rakennettu ympäristö on myös tärkeä varallisuutemme kannalta – onhan rakennuksiin sitoutunut noin 500 miljardia euroa. Kun siihen liitetään infran osuus, 83 prosenttia kiinteästä pääomakannastamme on sidottu rakennettuun ympäristöömme.
Kiinteistö- ja rakennusala vastaa 15 % bruttokansantuotteestamme ja työllistää 500 000 ihmistä, eli 20 % kaikista työllisistä. Alan energiankulutus on myös merkittävä; 35 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta, joka vastaa 30 % hiilidioksidipäästöistämme. Jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin pienentyneinä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksina.
Jatkuvan kaupungistumisen myötä ruokakuntien koko on muuttunut ja tullut monipuolisemmaksi; yksinasuvien ruokakuntien, mutta myös samalla suurempien perhekokojen määrä on kasvanut. Lisäksi osassa perheitä ruokakunnan koko vaihtelee viikoittain. Kaupungin muuttuessa jatkuvasti, on tärkeää kehittää sitä myös väliaikaista toimintaan esimerkiksi tyhjillään oleviin rakennuksiin.
Rakennuskannan eriytyminen maan sisällä kasvaa; muuttotappiokunnissa rakennusten arvo laskee ja niiden korjaamista on vaikea saada rahoitettua. Samanaikaisesti muuttovoittokunnissa asunnoista on pulaa. Erittäin merkittävä osa rakennuskannasta on 60–80-luvuilla rakennettuja asuinrakennuksia, joita ei ole vielä peruskorjattu. Pelkästään kuntien omistamissa asuinrakennuksissa on korjausvelkaa 2,4 miljardia euroa ja koko kunnan rakennuskannassa 9 miljardia euroa.
Koko Suomen kattavan tieverkoston toimivuus on kriittistä elinkeinoelämälle. Raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetukset eri puolilta Suomea mahdollistavat noin 60 miljardin euron vuosittaiset tavaran vientitulot, lisäksi palveluita viedään noin 30 miljardilla eurolla. Suomen koko liikenneverkon arvo on 55 miljardia euroa.
Saavutettavuus on osa kilpailukykyä, ja se on tärkeää kaikilla tasoilla; paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Kaksiraiteiset radat parantavat puolestaan sujuvuutta ja pienentävät häiriöalttiutta. Satamat, vesiväylät ja lentoasemat mahdollistavat Suomen ulkomaankaupan ja kansainvälisen kommunikoinnin.
Yhdyskuntateknisten järjestelmien arvo on noin 23 miljardia euroa. Teknisten ja sosiaalisten verkostojen lisäksi viherverkostolla on tärkeä tehtävä etenkin kaupunkiympäristössä viihtyvyyden, mutta myös ilmanlaadun sekä hulevesien hallinnan kannalta. Uusimpien tutkimusten mukaan viheralueiden ja vesiaiheiden terveysvaikutukset ovat ilmeisiä.
Vesihuoltolaitosten yleisiä vesijohtoverkostoja on Suomessa yhteensä noin 100 000 kilometriä, josta kuusi prosenttia on erittäin huonossa kunnossa. Lisäksi kiinteistöjen vastuulla olevista tonttijohdoista (vesi ja viemäri) suuri on myös huonokuntoisia. Yleisiä viemäriverkostoja on yhteensä noin 50 000 kilometriä, mistä noin 12 prosenttia on erittäin huonossa kunnossa.
Noin puolet yhdyskuntajätteestä on peräisin kotitalouksista, toisen puolen tuottavat palvelualat, erityisesti kauppa, teollisuus ja terveydenhuolto. Yhdyskuntajäte hyödynnetään yli 99 prosenttisesti joko kierrättämällä raaka-aineeksi tai energialähteeksi. EU:n kierrätettävyys tavoitteet ovat meille kunnianhimoiset, sillä tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Vuonna 2017 luku oli 41 prosenttia, 59 % jätteestä poltettiin energiantuotannossa.
Rakennus- ja kiinteistöalan merkitys on suuri ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Lisäksi me olemme myös yksi tärkeä tekijä siinä, kuinka viihtyisiksi tulevaisuuden asuin- ja työympäristöt muovautuvat. Tehdään yhdessä hyvä tulevaisuus.
———————-
Rakennetun omaisuuden tila ROTI on puolueeton asiantuntijoiden arvio rakennetun omaisuuden tilasta. ROTIn ehdoton vahvuus onkin sen kokonaisvaltaisuus ja monen eri näkökulman yhdistäminen.
Miimu Airaksinen
ROTI 2019 -hankejohtaja
toimitusjohtaja, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi/blogit