ROTI 2019 -raportti julkistetaan 19.3.

Rakennetun omaisuuden tila ROTI on puolueeton asiantuntijoiden arvio rakennetun omaisuuden tilasta. Ensimmäinen ROTI ilmestyi jo vuonna 2007, jonka jälkeen se on julkaistu joka toinen vuosi. Vuoden 2019 raporttiin on antanut työpanoksensa yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijaa. ROTIn ehdoton vahvuus onkin sen kokonaisvaltaisuus ja monen eri näkökulman yhdistäminen. ROTIn taustalla on paljon myös tilastoja ja faktapäivityksiä, jotka Teknologian Tutkimuskeskus VTT on tehnyt.

ROTI 2019 -raportissa on tarkasteltu rakennetun ympäristön nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita kuuden paneelin kautta. Ne ovat rakennukset, liikenneverkot, yhdyskuntatekniset järjestelmät, koulutus ja kehitys, digitaaliset ratkaisut sekä arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide. Erityisteemana vuonna 2019 on kaupungistuminen. Lisäksi ROTIssa on tarkasteltu Suomen asemaa kansainvälisesti. Nämä vertailut ovat VTT:n tekemiä.

Rakennetun ympäristön merkitys on tärkeämpää kuin uskommekaan. Winston Churchillin sanoin ”Me muokkaamme rakennettua ympäristöä, jonka jälkeen se muokkaa meitä”. Rakennetulla ympäristöllä on todettu olevan tärkeä vaikutus ihmisten hyvinvointiin, ei siis ole yhdentekevää, miten me suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme sitä.

Rakennettu ympäristöön, niin rakennuksiin kuin infraan, on myös sitoutunut merkittävä osa kansallisvarallisuudestamme. Sen prosentuaalinen osuus on jopa kasvanut viime ROTIn arvioinnista.

Käynnissä on valtava muutos niin alueellisesti kuin paikallisestikin; esimerkiksi alueiden vetovoimaisuus ja yksittäisten rakennusten kunto vaihtelevat paikkakunta- ja kaupunginosakohtaisesti. Jatkossa suunnittelua ohjaa yhä vahvemmin käyttäjälähtöisyys, kuten palvelujen läheisyys ja liikkumisen tarve. Koko elinkaarenaikainen ylläpito ja toiminta tulevat entistä tärkeämmiksi. Myös alueellisten ja paikallisten energiaratkaisuiden rooli kasvaa ja rakennusten käyttö osana huippukuormien hallintaa tehostaa energiajärjestelmien toimintaa.

Yli 90 prosenttia innovaatioista on syntynyt kaupungeissa. Tämän lisäksi kaupungeilla ja rakennetulla ympäristöllä on keskeinen asema ilmastonmuutoksen hillinnässä ja torjunnassa; yli 70 prosenttia päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien ja siellä toimivien ihmisten ja yritysten toiminnoista. Rakennetulla ympäristöllä on siis keskeinen rooli hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa – yksittäisten osien optimoinnista onkin siirryttävä elinkaaren aikaiseen alueellisen kokonaisuuden optimiin.

Ihmisten hyvä arki muodostuu erilaisten palveluiden verkostoista ja viihtyisästä ympäristöstä. Osa niistä on immateriaalisia, osa materiaalisia. Yhdyskunnan verkostot sekä koko rakennettu ympäristö luovat raamit palveluiden tuottamiselle ja saavuttamiselle. Olemme paljon vartijoina.