Verkostot luovat kyvykkyyttä

Tutkijoiden ja kehittäjien verkottumisella on pitkät perinteet. He ovat olleet myös aktiivisimpia verkottumista tukevien ratkaisujen kehittäjiä. Näistä virtuaalisista osaamistiimeistä ovat saaneet alkunsa monet innovaatiot, ja ne ovat myös niitä tehokkaasti jakaneet. Tutkimusyhteisöt ovat sisäistäneet tehokkaasti verkottumisen ja avoimuuden edut.

Meillä on hyviä esimerkkejä verkostoituneesta osaamisesta, kuten allianssimallilla toteutettavat hankkeet. Niissä osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin, projektin eri osa-alueiden osaajilla on yhteinen tietoperusta käytettävissään ja mahdollisuus ratkoa yhdessä eteen tulevia haasteita. Kokeilujen tulokset ovat olleet rohkaisevia. Ehkä olisikin parempi puhua verkostoituneesta kyvykkyydestä, johon liittyy myös uutta osaamisesta.

Vastaavasti, jos kaikki osapuolet, etujärjestöt, viranomaiset, tilaajat, tuottajat, oppi- ja tutkimuslaitokset, ottaisivat yhdessä sovitun, oman roolinsa mukaisen tavoitteen väylänpidon tuottavuuden kehittämisen edistämiseksi, uskoisin alan olevan kyvykäs tuottavuusloikkaan suhteellisen nopeasti.

Tuottavuuden kehittämishaaste

Rakennusalan, mukaan lukien infrarakentamisen tuottavuuden kehittymislukuja on taivasteltu jo vuosikymmenet, ja syystäkin. Tilastokeskuksen rakennusalan tuottavuuden indeksi vuonna 2015 oli 122,8, palvelujen 168,1, maa-, metsä- ja kalatalouden 465,2 ja tehdasteollisuuden 473.  Muihin toimialoihin verrattuna rakennusalan indeksi on karu. Edes digitalisaatio ei ole sysännyt rakennusalaa tuottavuusloikkaan.

Huonon tuottavuuskehityksen syyksi on tarjottu alan konservatiivisuutta. Sitä, etteivät tilaajat vaadi enempää, osaurakoijien ristikkäisiä etuja, heikkoja vuorovaikutustaitoja, osaamattomuutta, hankinta- ja hinnoittelumalleja, välinpitämättömyyttä, indeksiin liittyviä heikkouksia ja ties mitä.

Syitä huonolle tuottavuuden kehittymiselle on niin paljon, että asian voisi sarkastisesti tulkita niinkin, että eikö missään osatekijässä ole tapahtunut kehitystä. Erikoista on, että jos alalla on tuottavuuspotentiaalia, miksi kukaan ei tosissaan haasta sen käyttämiseen.

Jos tuottavuuskilpailu ei toimi alalla, katseet kääntyvät asiakkaisiin ja tilaajiin – he ainakin ovat sellaisessa positiossa, jossa tuottavuuden kehittymisen uskoisi kiinnostavan. Vai ovatko hekin aseettomia? Ja jos yksittäiset toimijat eivät saa tuottavuutta nousuun, voisiko se nousta koko alan yhteisin ponnistuksin.

Kun puhutaan tuottavuuden parantamisesta, katseet kääntyvät kehittämiseen. Jos ei kehitytä, taannutaan.

Prosessien jatkuva, pienin askelin tapahtuva kyvykkyyden parantaminen takaa vakaan etenemispolun – silläkin päästään jo pitkälle. Haasteena on luoda tälle toiminnalle avoin, verkostoitunut toimintatapa.

Jatkuvan kehittämisen kulttuuri tulisikin omaksua alan toimintatavaksi – se takaisi samalla myös osaamisen kehittymisen. Usean tutkimuksen mukaan oppimisesta 70-80 prosenttia tapahtuu työssä, joten elinikäinen oppiminen voi mainiosti tapahtua aktiivisesti työprosesseja uudistamalla, ja kehittämällä ammatillista koulutusta sen mukaisesti.

Ammatillinen perus- ja täydennyskoulutus on luonnollisesti turvattava kaikilla oppiasteilla ja ammateissa. Se luo perustan ammatilliselle oppimiselle, työelämän kautta kehittyvälle, täydentyvälle ja kouliintuvalle ammattitaidolle. Alalle tarvitaan myös lisää akateemista huippuosaamista. Näitäkin osa-alueita on mahdollista edistää alan toimijoiden yhteisin ponnistuksin.

Jatkuvan uudistumisen kulttuuri vaatii kehittämismyönteisen ilmapiirin muokkaamista. Myös uusiin innovaatioihin täytyy pystyä suhtautumaan avoimen uteliaasti ja toteuttaa rohkeasti tarpeelliset pilotit. Monet merkittävät innovaatiot ovat perustaltaan hyvin helposti omaksuttavia, eikä niiden toteuttamiseksi tarvita erityisiä koulutuspanostuksia. Esimerkiksi kiertoliittymät ovat lisänneet merkittävästi liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Momentum!

Väylä- ja liikennealan uudistukset ovat viime vuosikymmeninä kohdistuneet ennen kaikkea rakenteellisiin ja yhteiskuntapoliittisista lähtökohdista tapahtuneisiin toimenpiteisiin. Niitä ovat olleet mm. tilaaja-tuottaja -malliin siirtyminen, kaikki liikennemuodot kattavan liikennejärjestelmätasoisen suunnittelun käynnistäminen, liikenteen palveluistamista edistävät hankkeet sekä kansantaloudellisesti merkittävien tietovarastojen avaaminen yhteiskäyttöön eli avoin data.

Prosessien uudistamisessa luotetaan digitalisaation ja verkostoitumisen mukanaan tuomiin tuottavuusloikkiin.

Opetus- ja tutkimussektori ei ole juuri ollenkaan ollut mukana muutoksessa. Edelleenkin yliopistoista puuttuu tilaajatoimintaa tukeva ja pääosin myös liikennejärjestelmätasoinen opetus ja tutkimus. Liikkumis- ja kuljetusjärjestelmää palvelujärjestelmänä hahmotellaan ennen kaikkea kehitysprojekteissa ilman kokoavaa teoriapohjaa ja tutkimustyötä. Tulevaisuuden ennakointi on näkyvästi esillä yhteiskuntakeskustelussa, mutta harvoin se ehtii mukaan tukemaan muutosta.

Digitalisaation mahdollisuudet

Vaikka merkityksellisen tiedon tuottaminen ei edelleenkään ole halpaa, niin sen kerääminen, varastointi, jakelu ja jalostaminen eivät maksa enää juuri mitään. Useilla toimialoilla tietoprosessit ovat sulautuneet perusprosesseihin – ja tieto kulkee prosessin mukana.

Pankit, vakuutusyhtiöt ja kaupat ovat tämän ymmärtäneet jo ajat sitten. Julkinen hallintokin on kirinyt jo aika pitkälle, verottaja etunenässä ja terveydenhoito sektorikin on saanut terveystiedot jo seuraamalla asiakastaan. Oleellista on, että tiedon yksityisomistuksen taakasta on osattu luopua ja saatu se palvelemaan koko arvonluontiketjua sekä sen kohdetta.

Näin voisi olla myös infran kanssa. Tieto ei jäisikään hankkeiden tietovarastoihin vaikeasti irrotettavina bittipaketteina, vaan seuraisi kohdettaan, infrarakennetta – esimerkiksi väylää tai viemäriä – elinkaarensa yli.

Seppo Oinonen

ROTI 2017 -hankkeen Liikenneverkot-panelisti
Ohjelmakoordinaattori, Liikennevirasto

ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

https://roti2017.wordpress.com
www.twitter.com/ROTI2017
www.facebook.com/ROTI2017
www.roti.fi