Rakennettu ympäristö tarjoaa päättäjille kasvun mahdollisuuksia

Eduskuntavaalit on käyty ja alustavat reaktiot kansan äänestämiseen ovat olleet medioissa aika yksituumaiset: äänestäjät halusivat muutosta. Yhteensä 17 lisäpaikkaa kahdelle suurimmalle oppositiopuolueelle onkin selkeä tahdonilmaus uudesta suunnasta. SDP teki pääministeripuolueelle harvinaisen tempun ottamalla myös vaalivoiton, mutta koska samaan aikaan kaikki muut hallituspuolueet saivat rökäletappion, niin tässä voitossa saattaa olla vähän hapan maku. Hallitusohjelmaneuvotteluista ei ole luvassa helppoja.

Kiinteistö- ja rakennusalan kannalta vaaleissa valitut edustajat ja heidän puolueensa ovat paljon vartijoina. Ala on asuntorakentamisen vetämänä vajonnut suhdannekuoppaan eikä isoja tai nopeita koko rakentamista tukevia tekijöitä ole näköpiirissä. Juuri valitulta eduskunnalta vaaditaan päätöksiä, jotka vähintään helpottaisivat alan sääntelyä – parhaassa tapauksessa jopa vauhdittaisivat sen kasvua.

Nopeina keinoina RT julkaisi suhdannekatsauksensa yhteydessä neljä kehitysehdotusta ARAn toimintaan. Tällä vaalikaudella olisi oltava uskallusta ottaa ARAn toiminta laajempaankin tarkasteluun ja päivittää sitä nykyaikaan.

Edellinen eduskunta jätti perinnöksi uusille päättäjille kaavoitusta ja maankäyttöä koskevan sääntelyn uudistamisen. Kaavoituksen sujuvoittaminen on ollut varsinkin suurten kaupunkien, alan eri järjestöjen ja elinkeinoelämän tavoitteena jo useita vaalikausia Pelkästään jo nyt käytössä olevien toimintatapojen selkeyttämisellä lainsäädäntöön sekä selkeiden kirjausten tekemisellä kaavoituksen pullonkaulojen poistamiseksi voidaan saada aikaan miljardisäästöt. Tämän luulisi kiinnostavan uutta hallitusta, kun julkishallinnosta etsitään säästökeinoja.

Julkiset investoinnit ovat laajasti tunnustettu vastasyklinen talouden vauhdittamiskeino. Vaikka tällä hetkellä on selvää, että valtiontalouden tasapainottaminen on yksi tärkeimmistä uuden eduskunnan tehtävistä, ei investointeja voi Suomen kokoisessa pienessä avotaloudessa laskea nollaan. TKI-tiekartasta ja investoinneista logistiikkaan ja liikenneinfraan on pidettävä kiinni, jos haluamme Suomeen millään tavoin kilpailukykyistä vientiteollisuutta.

Turun tunnin junan rakentamispäätös on tehtävä jo tänä syksynä, jotta sen rakentamiseen voidaan saada EU-rahoitusta vielä tältä EU:n budjettikaudelta. Rakentamispäätös tarkoittaisi samalla valtavaa lisä- ja täydennysrakentamista uuden radan varrelle. Alustavasti puhutaan 30- 40 000 uudesta asunnosta.

Jokainen voi laskea tällaisen jättiprojektin hyödyt, työpaikat ja eurot – niitä on aivan valtavasti. Myös muut isot infrahankkeet, kuten päärata, on pidettävä käynnissä. Samalla on varmistettava eri puolella Suomea olevien kriittisten liikennehankkeiden sekä perusväylänpidon rahoituksen riittävyys.

Akuutti energiakriisi on helpottamassa, mutta tarve vihreän siirtymän vauhdittamiseen ei poistu mihinkään. Alalla on tarjota energiatehokkuuden lisäämiseksi päättäjille useita eri keinoja, joista tärkein on energiatehokkaiden ratkaisuiden laajempi lisääminen korjausrakentamisessa. Julkisten hankintojen kehittäminen taloudellisesti ja ilmastotavoitteiden kannalta parempaan suuntaan mahdollistaisi valtavan loikan energiatehokkaissa ja vähäpäästöisissä ratkaisuissa.

Muun muassa RT:n osaamistarveselvityksen mukaan osaavan työvoiman puute on suhdannetilanteesta riippumatta rakennusalan suurin kasvun este. Tämä korostuu entisestään, kun hankalasta suhdannetilanteesta lähdetään ylöspäin.

Monet puolueet toistelevat, että koulutuksesta ei leikata, mikä on hyvä. Sen lisäksi tarvitaan selkeitä lisäpanostuksia muun muassa alan peruskoulutukseen, kaupunki- ja liikennetaloustieteen tutkimukseen, kiertotalouteen, digitalisaatioon sekä korjausrakentamiseen.

Jo mainitut infrahankkeet tulevat jatkumaan pitkälle 2030- ja 2040-luvuille, joten meidän on tehtävä systemaattinen suunnitelma niiden vaatiman osaamisen kehittämiseksi Suomeen. Tässä on mahdollisuus myös valtavalle vientipotentiaalille, sillä eivät hankkeet ole muualtakaan Euroopasta loppumassa.

Hallitusohjelmaneuvottelut alkavat heti pääsiäisen jälkeen. Kiinteistö- ja rakennusala työllistää joka viidennen suomalaisen työllisen. Jotta varmistamme alan ja sen työllisyyden kannalta näistä neuvotteluista toimivan lopputuloksen, on meidän muistutettava päättäjiä alan merkittävyydestä sekä kansantalouden että alueellisen kasvun kannalta. Sillä maa, jota rakennetaan hyvin, voi hyvin.

Lauri Pakkanen
ROTI 2023 -hankkeen Koulutus ja kehitys -paneelin jäsen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Rakennusteollisuus RT

 

********

ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi
www.roti.fi/blogit