Liikenneverkot - Suomen tulevaisuuden avaintekijä
Liikenneverkot toimivat pohjana yhteiskunnan toimivuudelle. Ne ovat myös Suomen tulevaisuuden kehityksen avaintekijä. Tiet, kadut, radat, vesiväylät, satamat ja lentokentät mahdollistavat väestön sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin liikenne- ja kuljetustarpeiden täyttymisen.
Liikenneväylät palvelevat Suomen tavara- ja palveluvientiä, jonka arvo on noin sata miljardia euroa vuodessa. Kaupan ja teollisuuden tuonti sekä toimivat kotimarkkinat edellyttävät hyviä liikenneverkkoja liikenteen ja logististen palvelujen alustana.
Myös ihmisten ja koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantuu ilman toimivia liikenneväyliä. Poliisi-, palo- ja pelastustoimet sekä maanpuolustus tarvitsevat liikenneväyliä toteuttaakseen tehtävänsä.
Viime vuosina huoltovarmuus on noussut keskusteluun maailmaa ja Eurooppaa kohdanneiden kriisien takia. Huoltovarmuuden yksi tavoite on turvata tavarakuljetukset myös poikkeusoloissa. Se edellyttää kuljetuksia maalla, merellä ja ilmassa sekä niille soveltuvia liikenneväyliä.
Suomessa rautatieliikenteen turvallisuus on korkeaa tasoa, mutta se edellyttää jatkuvia panostuksia myös rataverkon kuntoon. Keskeisin haasteemme onkin tieliikenteen turvallisuus. Ruotsiin verrattuna Suomessa ajetut kilometrit ovat vaarallisempia. Suomenkin tieliikenteen turvallisuustaso on parantunut, mutta silti noin 200 kuollutta vuodessa on noin 200 liikaa. 0-vision täytyy olla tavoitteena edelleen.
Liikenneväylät nähdään usein pelkkänä kulueränä, ja niiden rahoitusta on usein leikattu ensimmäisten joukossa. Eri hallinnonalat nähdään helposti siiloina, jotka kamppailevat keskenään rahoituksesta. Vaikka liikennesektori tarjoaa pohjan kaikkien muiden hallinnonalojen toimivuudelle, maan tavaksi on tullut leikata sieltä ensimmäisten joukossa. Ajatellaan, että kun liikenneväylät toimivat eilen ja tänään, kai ne toimivat huomennakin.
Ajatusvirheen osoittaa todeksi tie- ja rataverkolle kertynyt noin kolmen miljardin euron korjausvelka. Katuverkolle velkaa on kertynyt arviolta miljardin euron verran. Kun asfaltin materiaalikustannukset ovat viime aikoina nousseet huomattavasti, mutta rahoitustaso ei, se näkyy asfaltointikilometrien puolittumisena.
Oikea-aikainen väylien ylläpito on tehokkainta varojen käyttöä, sillä viivästyneet korjaukset ovat kalliimpia. Samalla vähennetään huonojen väylien aiheuttamia liikenteen kustannuksia ja päästöjä.
Pääteiden modernisointiin täytyy kiinnittää lisää huomiota, sillä pääteiden kunto ei kaikilta osin vastaa nykyajan vaatimuksia. Traficomin analyysissä on todettu merkittäviä puutteita pääteiden laadussa, välityskyvyssä ja turvallisuustasossa.
Monet päätiet on suunniteltu kauan sitten. Sen jälkeen liikennemäärät ovat kasvaneet, samoin raskaiden ajoneuvojen mitat ja massat. Lisäksi 2-kaistaisia pääteitä on paljon. Raskas liikenne ja henkilöautot ovat kirjaimellisesti törmäyskurssilla, mistä voi lukea viikoittain mediasta.
Useita tieosuuksia täytyisikin muuttaa 4-kaistaisiksi ja monia 2-kaistaisia osuuksia pitäisi leventää. Peruskorjausta tai uusimista vaativia maantie- ja rautatiesiltoja on lähes 900. – Niillekin tarttis tehdä jotakin.
Jorma Mäntynen
ROTI 2023-hankkeen Liikenneverkot-paneelin puheenjohtaja (Kuva: RIL/Sami Perttilä)
Johtaja, professori, Destia Oy
ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa! www.roti.fi www.roti.fi/blogit