Elävöittävä toimisto vai kuolettava etätyö?
Olen pohtinut yhteisöllisyyden merkitystä asiantuntijatyön tuottavuudessa ja toimitilan roolia yhteisöllisyyden alustana ja raamina. Heitänkin ilmaan heti alkuun kysymyksen, mittaammeko tällä hetkellä varsinaisen toimistotilan tehokkuutta oikealla tavalla? Jos tarkastelemme tilatehokkuutta uudella tavalla, olen vakuuttunut, että toimistot eivät katoa, eivätkä merkittävästi edes vähene. Sen sijaan ne uudistuvat radikaalisti.
Toimistoja on jo vauhdilla kehitettykin pois vanhakantaisesta mallista, jossa toimisto on paikka tehdä työtä ja johtaa työtä tehokkaasti. Yhä enemmän toimiston pääasiallinen tarkoitus on yhteen kokoaminen, niin fyysisesti kuin virtuaalisestikin. Toimisto kokoaa yhteen ihmiset, ajatukset, innovaatiot – törmäyttää ja ruokkii uuden luomista. Toimistosta tulee alusta verkostomaiselle organisaatiolle, joka kytkee yhteen eri tahoja yhtiörajojen, kumppanuuksien ja kaveripiirien yli.
Yhteisöllisyys voidaan määrittää henkiseksi tilaksi, jossa tapahtuu ihmisten välisiä kohtaamisia, vuorovaikutusta, toisista välittämistä ja oppimista. Yhteisöllisyys työyhteisöissä tukee tutkitusti ihmisten terveyttä, työhyvinvointia, työniloa, työnimua, oppimista ja tuloksellisuutta.
Etätyön suurimpana uhkana pidänkin sitä, että yhteisöllisyys alkaa rapautua pienin askelin, vähin äänin. Tällöin virtuaalitapaamiset ja kahvitauot eivät kykene estämään suuntaa. Vaara on siinä, että alamme ajatella enemmän yksilön kautta: mitä minä saan aikaan. Tällöin tiimiajattelu ei välttämättä nouse riittävän tärkeälle tasolle: mitä me saamme yhdessä aikaan.
Vaarana on osaoptimointi. Arvon luonnin ja innovoinnin voima on kuitenkin juuri yhdessä ajattelemisessa ja yhdessä oppimisessa. Tulevaisuuden työmuotona nähdäänkin ns. hybridityö, joka on yhdistelmä paikkasidonnaista ja vapaasijaintista työntekoa.
Onnistuessaan hybridityössä, yksilöt muodostavat yhteisön vahvemmin kuin toimitilan ja organisaatiorakenteen antama raami on sen aiemmin muodostanut. Tämä asettaakin johtamiselle ja tiloille yhä uusia vaatimuksia.
Nyt puhutaan taas itseohjautuvuudesta ja siitä johdettuna yhteisöohjautuvuudesta. Kysytään jopa, tarvitaanko johtajia ylipäätään? Jääköön tuo kysymys pohdittavaksi yksilötasolle. Siitä olen kuitenkin itse vakuuttunut, että johtamista ja johtajuutta tarvitaan. Kyse on mielestäni siitä, kuinka johtajuus luodaan: hierarkia, organisaatiorakenne ja funktiot voivat olla eri asioita.
Mielestäni työhyvinvointi syntyy siitä, että toiminnalle on tasapainoisesti riittävä struktuuri ja sopiva autonomia. Struktuuri antaa sunnan ja tavoitteet, mitä kultakin yksilöltä vaaditaan. Autonomia antaa vapauden ohjata omaa suoritustaan.
Tutustuin Suomen Partiolaisten Johtajatulet-metsäseminaarissa elokuun viimeisenä viikonloppuna 2021 muun muassa Heltin itseohjautuvaan Pallomeri-organisaatioon. Se on ainutlaatuisen innostava. Mutta raamit ja struktuurin tarvitsee pallomerikin, ollakseen pallomeri! Oli huikeaa kuulla seminaarissa monia esityksiä ja kokea, miten yhteisöllisyys todellakin ruokkii innovaatioita! Johtajatulet on Suomen suurin johtajuusaiheinen metsäseminaari. Se on tarkoitettu partiolaisille ja kaikille johtamisesta kiinnostuneille.
Tähän korona-aikaan sopi oivallisesti metsäseminaari. Kokoonnumme varmasti jatkossa eri foorumeihin myös fyysisissä tiloissa pohtimaan monen alan yhteistä kehittämistä tulevaisuuden haasteiden ympärillä. Odotan jo ilolla seuraavia rakennusalan fyysisiä messuja, seminaareja ja työpajoja, joissa kohtaan ROTI-ryhmäläisiä ja teitä muita alan innokkaita uudistajia!
Jatketaan innovointia tulevaisuuden työstä ja sitä tukevista luokseen kutsuvista ja innovaatioihin innostavista työympäristöistä ja tilaratkaisuista!
Kirsi Hautala
ROTI 2021 Rakennukset – paneelin jäsen.
Tekniikan tohtori, Vice President, Rakentaminen, Rejlers
ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi