Suomessa on useita vuosia keskusteltu askelista kohti vähähiilistä kiertotaloutta sekä luonnon köyhtymisen pysäyttämisestä. Meillä sorrutaan välillä ajattelemaan, että olemme kestävän rakentamisen ja erityisesti kiertotalouden edelläkävijöitä, mutta totuus on hiukan toinen. Tuorein ROTI-raportti toteaa saman, kiertotaloudessa on otettu ensiaskelia, mutta vauhti on yksinkertaisesti liian hidas.

Ajattelemme helposti, että kiertotalouteen siirtymisellä voidaan ratkaista niin ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen kuin luonnonvarojen ylikulutus. Jos haluamme, että Suomi on vuonna 2035 hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta, nyt on ryhdyttävä töihin. Toteutuakseen tavoite vaatii laajan toimijakentän sitouttamisen.

Rakentamisen osalta yksi hyvä, tämän hetken esimerkki haasteista on 70 painoprosentin tavoite rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämiselle. Tarkasteltaessa rakentamisen isoimpia materiaalivirtoja havaitaan, että betonijäte ja maa-ainekset nousevat yli muiden. Hyödyntämistavoite saavutetaan sillä, että suunnitellaan keskelle metsää Suomen läpäisevä meluvalli, jonne kaikki betonijäte sijoitetaan sellaisenaan. Tämä ei taida kuitenkaan palvella siirtymistä kiertotalouteen.

Tulevaisuuden rakennettu ympäristö on rakennettu kiertotalouteen nojautuen, mutta olemassa olevien rakenteiden osalta on paljon kehitettävää. Kaupungit tiivistyvät, haja-asutusalueet hiljenevät. Alueiden ja rakennusten käyttötarkoitukset muuttuvat, ja moni korjausvelkainen rakennus tulee käyttöikänsä päähän.

Tulevaisuudessa rakennetusta ympäristöstä vapautuu merkittävä määrä materiaaleja, jotka pitää saada mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. Kiertotalous on paljon jätteiden hyödyntämistä enemmän, mutta ensin pitää poimia matalalla olevat marjat ja luoda polku kiertotalousyhteiskuntaan.

Kierrätysmateriaalien osalta meidän on kehitettävä toimintaympäristö, jossa niiden käytöstä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Kierrätysmateriaalien käyttöä täytyy ohjata siten, että käyttäjälle on siitä enemmän hyötyä kuin haittaa.

Tätä hyötyä ei saavuteta kriminalisoimalla uusiutumattomat luonnonvarat, vaan lisäämällä vaihtoehtoisten materiaalien kiinnostavuutta. Ensin on kuitenkin varmistettava, kuinka materiaali saadaan talteen käyttöiän päässä. Katse kohdistuukin purkutöiden tilaamiseen ja purkamisen laatuun. Kun pystymme keräämään materiaalit talteen ja jatkojalostamaan niistä korkealuokkaisia kierrätysmateriaaleja, katse kohdistuu riittävän kysynnän luomiseen. Ymmärrystä kierrätysmateriaalien roolista osana isompaa kokonaisuutta on kasvatettava.

Rakennusalalla on paljon tehtävää kiertotalouden edistämiseksi. Kestävän rakentamisen kenttä on kokonaisuudessaan tällä hetkellä varsin sirpaloitunut; toimintaa on erilaisissa verkostoissa, joilta puuttuu usein yhteisiä nimittäjiä. Rakentamisessa on useita toimijoita, eikä kukaan pysty ratkaisemaan haasteita yksin. Tavoite vaatii laajan toimijakentän yhteistyötä.

Juha Laurila
ROTI 2021 -yhdyskuntatekniikka-paneelin jäsen
Johtaja, INFRA ry

ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa!

www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *