Kansallisvarallisuudestamme on sitoutunut rakennuksiin noin 460 miljardia euroa. Kun siihen liitetään infran ja muun rakennetun ympäristön osuus, on kansallisomaisuudestamme katettu 80 prosenttia. Se on huikea summa.

Pieneksi ei voi väittää kiinteistöjen ylläpidonkaan arvoa, joka on 15,5 miljardia euroa tai uudisrakentamisen arvoa, joka on 12,4 miljardia euroa. Olemme siis paljon vartijoina, eikä ole yhdentekevää, miten pidämme varallisuudestamme huolta ja millaista perintöä olemme jättämässä seuraavalle sukupolvelle.

Olemme puhuneet paljon korjausvelasta, jonka suuruus onkin rakennuskannan osalta arviolta 30–50 miljardia euroa. Samanaikaisesti olemme saaneet aikaan paljon hyvää. Euroopan komission energiayksikön asiantuntijat olivat syksyllä kiertämässä suomalaisia asuinrakentamisen korjauskohteita ja he olivat varsin vaikuttuneita tavastamme yhdistää energiatehokkuus, paikallinen vähäpäästöinen energia ja korjaaminen, vieläpä kustannustehokkaasti. Voimme siis olla ansaitusti monesta onnistumisesta ylpeitä, vaikka savottaa onkin vielä reilusti edessä.

Digitalisaatio on ollut huulillamme ja läsnä toiminnassamme jo pitkään. Mitä enemmän kehitämme, sitä enemmän se tuo meille uusia mahdollisuuksia. Digitalisaatiota ei tulisikaan käsittää ahtaasti vain tiedonsiirron helpottajana tai erilaisten härpäkkeiden lisäämisenä, vaan ennemminkin ison liiketoimintamurroksen mahdollistajana.

Teknologisesti olemme monessa asiassa jo valmiita. Uuden liiketoiminnan löytäminen on kuitenkin hankalaa, puhumattakaan siitä, että tekisimme liiketoimintaa täysin uudella tavalla, täysin uusien kumppaneiden kanssa.

Tiedon sanotaan olevan uusi öljy. Mutta kenestä tulee uusi ”tietosheikki”? Rakennetun ympäristön osaajilla on tässä upea tilaisuus! Viimeisimpien arvioiden mukaan pelkästään rakennusten energianhallinnan arvoksi on arvioitu globaalisti noin 5,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2020.

Uusi tieto ei kuitenkaan ole hyödyllistä, jos emme osaa käyttää sitä. Miten saamme ne sadat, tuhannet ja sadattuhannet datapisteemme analysoitua niin, että ne tuottavat järkevää informaatiota, joka myös tukee päätöksentekoa? Tiedon määrä on niin suuri, että sitä ei voida käsipelillä analysoida. Tarvitsemme uusia algoritmejä, keinoälyä ja ennakkoluulotonta tietojen yhdistelyä.

Parhaimmillaan meillä rakennetun ympäristön asiantuntijoilla on mahdollisuus tehdä arjestamme sujuvampaa ja resursseja säästävää. Digitalisaatio rakennetussa ympäristössä on lopulta sitä, että meillä jää enemmän aikaa heille, jotka ovat meille kaikkein tärkeimpiä.

 

Miimu Airaksinen

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin toimitusjohtaja

ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

https://roti2017.wordpress.com
www.twitter.com/ROTI2017
www.facebook.com/ROTI2017
www.roti.fi

 

 

 

 

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *