Väylään sidottu äly on nurinkurista ajattelua
Infran markkinarakenteet ovat saaneet säilyä pitkään muuttumattomina. Minulta kysyttiin viimekertaisen lisäbudjetin siltarumpuseikkailujen jälkeen, että ottaako päähän. Oli pakko todeta, ettei ota. Eihän suunnitteluvarannossa ollut mitään muuta tarjolla kuin fyysistä rakennetta. Äly tai teknologia ei ole millään muotoa itseisarvo – sillä voidaan avittaa muiden tavoitteiden toteutumista.
Tällä hetkellähän niin sanottu äly tulee kuvioihin, kun väyläpäätös on jo tehty. Se tarkoittaa väistämättä väylään sidottua älyä. Hieman jopa huvittaa, kuinka hyvä ajatus neliporrasmallista otetaan usein käyttöön siinä vaiheessa kun ollaan tekemässä rakennussuunnittelua.
Ei ole kuitenkaan vaikea ennustaa, että hyvin pian suunnittelijoille tai infran tarjoajille esitetyt kysymykset ovat muodoltaan esimerkiksi seuraavanlaisia: ”Miten tehostaisit pääkaupunkiseudun verkkoa kokonaistaloudellisesti?” tai ”Millä keinoilla nostat liikennejärjestelmän tuottavuutta?”. Saa nähdä, onko ensi eduskunnan listalla yhtään verkon tehostamishanketta. Nykyään keinoina on yleensä lisätä kapasiteettia. Tehostamishankkeissa käyttöön pitää ottaa kaikki keinot, myös ne palvelut.
Sampo Hietanen, toiminnanjohtaja, ITS Finland
ROTI 2015 kokoaa yhteen yli 90 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Valtiolle, kunnille ja toimialalle esitetään laajalla skaalalla yli 130 suositusta.
Seuraa meitä verkossa!
https://roti2015.wordpress.com